Kategoria: Pizzaman

Paluu ravintolaan

Koronapandemia ei ole vielä ohi. Menee vielä vähän aikaa, ennen kuin voimme istua turvallisesti yhdessä iltaa ravintolapöydän ääressä – mutta se hetki on koko ajan lähempänä.

Toistaiseksi on vielä tärkeää pitää maskit tiiviisti kasvoilla, huolehtia hygieniasta ja muistaa turvavälit. Samalla on kuitenkin hyvä ryhtyä pohtimaan sitä, mitä tapahtuu, kun pandemia on lopulta ohi ja ravintolasalit avautuvat lopullisesti viimeistä paikkaa myöten.

On selvää, että lähitulevaisuuden ravintolaelämä näyttää erilaiselta kuin koronaa edeltänyt. Varsinkin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus tulee jatkossakin olemaan alalle ensiarvoisen tärkeä asia. Ikävä kyllä Suomen ravintolakenttää tulee muuttamaan myös melkoinen konkurssiaalto, kun rajoitusten ja sulkujen lopulliset seuraukset nähdään tulevien kuukausien ja vuosien aikana.

Kaikkein suurimmat muutokset tullaan kuitenkin näkemään asiakkaiden käyttäytymisessä.

Olen viime aikoina lueskellut Yhdysvaltain kansallisen ravintolayhdistyksen juuri julkaisemaa raporttia State of the Restaurant Industry. Suomen ravintola-alan tilaan olen perehtynyt MaRan Ravintolaruokailun trenditutkimuksen kautta sekä jututtamalla lukuisia tuntemiani alan ammattilaisia.

Tulkintani mukaan uudelleen avautuvien ravintoloiden bisnestä tulevat muokkaamaan ennen kaikkea seuraavat viisi ilmiötä.

Ihmisen ikävä toisen luo

Sulut, rajoitukset ja kotona kököttäminen ovat synnyttäneet valtavasti patoutunutta kysyntää. Ravintolat ja baarit ovat sosiaalisia paikkoja, ja niin paljon kuin ihmiset kaipaavatkin herkullista ruokaa, vielä enemmän he kaipaavat toisiaan.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kaikista aikuisista ja peräti 65 prosenttia millenniaaleista pitää ravintoloita olennaisena osana elämäntapaansa. Kyseessä eivät siis ole ainoastaan nuoret aikuiset, joiden sosiaalinen elämä on ollut katkolla, vaan myös monet vähän vanhemmat. Esimerkiksi minä.

Kuva Priscilla Du Preez

Kaikesta päätellen edessä on melkoinen ryntäys takaisin ravintoloihin. Kuohuvan 20-luvun tunnelmaa kiihdyttää entisestään se, että vaikka monet ovat kärsineet koronan aikana, monilla heistä, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa, on talous hyvällä mallilla. Muutamakin samppanjapullo tulee poksahtamaan auki, kun perutuista lomamatkoista ja viettämättömistä baari-illoista säästyneitä rahoja päästään kohta käyttämään yhdessä.

Kuljetus tuli jäädäkseen

Koronakriisin alkaessa hieman alle 20 prosenttia Kotipizzan kokonaismyynnistä tuli kotiinkuljetuksista. Kriisin aikana osuus nousi nopeasti noin kolmannekseen – ja tulee aivan varmasti jatkamaan kasvuaan.

Ruuan digitaalisen tilaamisen ja erilaisten kuljetuspalveluiden nousu on yksi viime vuosien suurista globaaleista ilmiöistä. Amerikassa 64 prosenttia ravintola-asiakkaista sanoo kuitenkin tilaavansa kuljetuksen mieluiten suoraan ravintolalta itseltään ja vain 18 prosenttia suosii mieluummin ulkopuolista kuljetuspalvelua. Niin sanotuille haamukeittiöille ei lupaa hyvää se, että 72 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa tilata ruokansa paikasta, jossa he voivat asioida myös itse.

Kuokkalan Kotipizzan Kai Korhonen kuljettaa.

Ruuan tilaamisesta kotiin on tullut viimeistään koronan aikana arkipäivää myös sadoilletuhansille suomalaisille perheille. Se on niin kätevää, ettei tavasta tulla luopumaan kriisin jälkeenkään. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, miten tilaaminen muuttaa ravintoloiden toimintaa ja esimerkiksi ravintolasaleja.

Pimp My Meal

Mietipä viimeksi kotioloissa syömääsi noutoannosta: söitkö pelkästään ravintolan sinulle valmistaman annoksen vai nautitko sen rinnalla vaikkapa itse valmistamasi salaatin tai kaupasta ostettua leipää? Lisäsitkö mausteita tai tuunasitko ruokaa jotenkin? Avasitko viinipullon?

Niin on tehnyt moni muukin. Samalla kun ravintolaruokaa syödään entistä enemmän kotona, yksi tulevaisuuden suurista ilmiöistä tulee olemaan ravintolaruuan muokkaaminen ja sen yhdistäminen kotiruokaan ja kotoa löytyviin tai muualta ostettuihin tarvikkeisiin.

Kanta-asiakkuudesta on hyötyä

Takavuosina ravintolan kanta-asiakkuus tarkoitti tutun portsarin kanssa juttelemista tai leimojen keräämistä korttiin. Nykyajan digitaaliset kanta-asiakasohjelmat yhdistävät portsarin tuttavallisuuden ja leimakortin edut, mutta menevät paljon pidemmälle. Ne tarjoavat asiakkaalle juuri hänelle kohdistettuja, aidosti hyödyllisiä etuja, ja usein myös kiinnostavaa tietoa tai tilanteeseen sopivaa viihdettä. Juuri tällaiseen suuntaan mekin haluamme kehittää Kotipizzan Kotijoukot-ohjelmaa.

Koronan aikana digitaalisten kanavien merkitys on luonnollisesti kasvanut. Parhaat kanta-asiakaspalvelut ovat kuitenkin osoittautuneet niin hyödyllisiksi ja viihdyttäviksi, etteivät asiakkaat halua luopua niistä jatkossakaan.

Entistä laadukkaampaa lohturuokaa

MaRan trendiraportin mukaan kaksi eniten suosiotaan kasvattanutta ravintola-annosta vuonna 2020 olivat burgerit ja pizza. Sama ilmiö on nähty muuallakin maailmassa: raskaina aikoina ihmiset haluavat syödä konstailematonta ruokaa, joka tuottaa hyvän mielen.

Samalla burgerilta ja pizzalta vaaditaan kuitenkin jatkuvasti enemmän. Burgerfanit hifistelevät erilaisia paistomenetelmiä, kun taas pizzan ystävät tutkivat erilaisia taikinoita ja uuneja. Tarjonnan määrän ja tason kohoaminen varmistavat sen, että burger- ja pizzatrendi jatkuu vielä pitkään.

Ruokatrendit 2021

Vuoden vaihtuminen tarkoittaa tässä osoitteessa perinteisesti ainakin yhtä asiaa: on aika tehdä katsaus ajankohtaisiin ruoka- ja ravintola-alan trendeihin.

Alla ennustukseni vuodelle 2021. Maistuvia lukuhetkiä!

Pizzan renessanssi

Ei ole mikään salaisuus, että olen pizzamies henkeen ja vereen. Parasta pizzassa on se, että se on pohjimmiltaan herkullisen yksinkertainen ruoka, joka tarjoaa samalla loputtomasti mahdollisuuksia hifistelyyn ja erilaisiin kokeiluihin. On ilo huomata, että pizzaan intohimoisesti suhtautuvien klaaniin liittyy jatkuvasti lisää väkeä, ainakin Facebookin Pizzanpaistajat-ryhmän kasvavan jäsenmäärän ja pääkaupunkiseudun katukuvaan ilmestyvien napolilaistyylisten pizzerioiden perusteella.
Vuonna 2021 yhä useammat kotikokit innostuvat esimerkiksi taikinan kylmäkohotuksesta, pikanteista täytteistä ja Ooni-pizzauuneista, joiden ansiosta kotonakin voi nyt paistaa pizzaa jopa 500 asteen lämpötilassa. Kotien pizzahifistelyä helpottaa myös se, että yhä useampien suomalaisten ruokakauppojen valikoimiin on tullut aitoja italialaisia raaka-aineita: caputo-jauhoja, San Marzano -tomaatteja ja jopa mausteisia ’Nduja-makkaroita. Viime aikoina olen innostunut kokeilemaan esimerkiksi Detroit-tyylistä pannupizzaa, joka onnistuikin erinomaisesti.

Pannupizzaa kotikeittiöstä.

Ravintola-alan digiloikka

Koronavirus pakotti maailman ravintolat panostamaan kuljetukseen ja tuomaan vaihtoehdot ruokailijan saataville teknologian avulla. Alan digitalisaatiossa ollaan kuitenkin vasta alussa. Kun teknologia kehittyy, mobiilisovellukset voivat antaa ruoan ystäville esimerkiksi henkilökohtaisia ruokasuosituksia. Uusia tuulia voi haistella esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa Taco Bellin mobiilisovellusta käyttävä asiakas saa ketjun Go Mobile -ravintolaan astuessaan tiedon kyseisellä hetkellä nopeimmasta asiointitavasta. Myös Burger Kingin näkemys tulevaisuuden ravintolasta pohjautuu digitaalisuuden ja fyysisen kokemuksen yhteispeliin.

Eikä digitaalisuutta ole tietenkään unohdettu meilläkään. Jos Kotipizzan menestys koronavuonna 2020 oli paljolti verkkokaupan ja kuljetuksen ansiota, vuoden 2021 suuri tarina tulee olemaan uusi kanta-asiakasohjelmamme Kotijoukot.

Catering kasvaa

Työpaikkalounas ei välttämättä enää tänä vuonna tarkoita haaleita seitipuikkoja linjastosta. Fast casual -ravintolabrändit lisäävät catering-toimintaa ja tulevat yritysasiakkaidensa luo. Yhdysvalloissa tämä on jo iso ilmiö: pizza- tai burgerketjun toimipisteen voi bongata vaikkapa sairaalan tai toimistokompleksin aulasta. Aivan varmaa on, että tutut ravintola- ja ruokabrändit tulevat mukaan myös suomalaiseen työpaikkaruokailuun.

Kokeileva kulinarismi

Fine dining -ravintolat alkavat tavoitella entistä kokeilevampaa, toisinaan jopa hulluttelevampaa otetta. Nelinkertaisesti maailman parhaaksi ravintolaksi valittu tanskalainen Noma muuttui viime vuonna väliaikaisesti burger-ravintolaksi! Sekä ravintoloitsijoiden että asiakkaiden vaihtelunhalu halutaan tyydyttää jatkossakin. Huippuravintoloilta odotetaan aina samana pysyvän maistelumenun sijaan erikoisuuksia joka vierailulla. Luovia ratkaisuja voi toteuttaa myös take away -ruoan kanssa, pakkausmateriaaleista lähtien.

Lohturuokaa kasvipohjaisesti

Ruoka saa olla hyvin simppeliä, kunhan se tuo hyvän olon ja mielen. Lautasella tämä trendi tarkoittaa muun muassa uuniruokia, kasvisten suosimista ja sitä, että annoksessa on kymmenien raaka-aineiden sijaan pari hyvää. Kasvisten määrä ruokavaliossa lisääntyy entisestään, ennen kaikkea jatkuvasti suosiotaan kasvattavan fleksauksen ansiosta. Tässä asiassa myös suomalainen arkiruoka ottaa entistä enemmän vaikutteita Aasiasta. Kasvipohjaisella ruokavaliolla myös taistellaan ilmastonmuutosta vastaan.

Kaiken takana on tyttö

Siiri Stocklin ja Minna Rantanen viimeistelevät kirjanpitoa. Kuva: Sara Anttila

Päivälleen kolme vuotta sitten oli yksi työurani ikimuistoisimmista päivistä. Luovuin silloin Kotipizza Groupin toimitusjohtajan tehtävistä päivän ajaksi. Paikkani otti päiväksi tuolloin 16-vuotias Nella Kuosmanen.

Nella oli tuusulalainen SYKin lukion ekaluokkalainen ja Plan International Suomen lasten hallituksen jäsen, joka sai työni osana YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää. Päivän tavoitteena oli edistää tyttöjen asemaa antamalla tytöille päivän verran käytännön kokemusta vastuullisista johtajan tehtävistä. Nella ei todellakaan väistellyt vastuutaan, vaan aloitti esimerkiksi johtoryhmän kokouksessa erittäin vakavan keskustelun vastuustamme ilmastoasioissa.

Kotipizza on tehnyt vuodesta 2016 lähtien työtä Plan International Suomen kanssa. Olemme olleet mukana hankkeissa, joilla edistetään tyttöjen asemaa ja koulutusta, ensin Indonesiassa, nyt Ugandassa ja Etiopiassa. Olen erittäin ylpeä myös siitä, että olen saanut toimia viime vuodet Plan International Suomen hallituksessa.

Tyttöjen asema ja koulutus ovat meille tärkeitä aiheita, koska uskomme tasa-arvoon ja yrittäjyyteen. Meillä täällä Suomessa jokaisella on oikeus koulutukseen, eikä sukupuolen pitäisi rajoittaa kenenkään mahdollisuuksia tehdä haluamaansa työtä. Kaikkialla maailmassa asiat eivät ole yhtä hyvin.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tyttöjen asemasta pitäisi puhua myös täällä Suomessa. Vaikka lait ja oikeudet ovat täällä kaikille samat, asenteissa on usein vielä parantamisen varaa. Totuus on, että poikien on yhä usein helpompi hakeutua yrittäjän uralle kuin tyttöjen.

Me haluamme tehdä osuutemme myös antiikkisten asenteiden muuttamiseksi. Sen vuoksi Kotipizza juhlisti tämänvuotista tyttöjen päivää tarjoamalla kolmelle ravintoloissamme työskentelevälle nuorelle naiselle mahdollisuuden toimia päivän yrittäjänä.

Vuokko Lahti, Siiri Stocklin ja Minna Rantanen johtivat päivän ajan Kotipizza-ravintoloita Turussa ja Hämeenlinnassa. Niin kuin tästä videosta selviää, nuoret naiset selvisivät urakastaan upeasti.

Hyvää tyttöjen päivää!

https://vimeo.com/466559672/8386b1aeed

 

Ravintolassa on elämän koko kirjo

Maanantai oli suuri päivä. Oli mahtavaa istua ensimmäistä kertaa pitkän ajan jälkeen ravintolan pöytään ja syödä yhdessä ystävien kanssa.

Tällä viikolla olen syönyt ravintolassa joka päivä. On ollut upeaa tavata ihmisiä, mutta myös toisiin pöytiin kurkkiminen on ollut hauskaa. Kaikkialla on näkynyt vain iloisia ilmeitä! Turvaväleistä ja muista tärkeistä turvallisuusasioistakin on huolehdittu hymy huulessa.

Tämä viikko on ollut osoitus siitä, miten tärkeitä paikkoja ravintolat ovat. Niissä ei ainoastaan hankita ravintoa, vaan niissä koetaan elämyksiä: nautitaan ruuasta, seurasta ja ihmiselämän koko kirjosta.

Juuri tästä on kyse Kotipizzan maanantaina aloittamassa Eläköön ravintola -kampanjassa. Kolmessatoista kaupungissa nähtävissä mainoksissa nostetaan esiin erilaisia paikallisia ravintoloita – ei siis vain omiamme. Näin haluamme kiittää koko alaa ja korostaa ravintola-alan merkitystä koko Suomen taloudelliselle, fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille.

Tällä viikolla olemme kertoneet ravintola-alasta myös toisella tavalla. Kotipizzan Quattro Stagioni -lehdestä on julkaistu erikoisnumero, jota on jaettu verkkokauppatilausten ja kotiinkuljetusten mukana. Lehdessä on lasten puuhatehtäviä sekä tarinaa pizzakuskeista ja muista ravintoloidemme arjen sankareista. Ihmisistä, jotka tuottivat elämyksiä asiakkaillemme myös ravintolasalien ollessa suljettuina, asiakkaiden ja toisten työntekijöiden turvallisuutta unohtamatta.

Niin kuin elämässä yleensäkin, me kaikki tarvitsemme toisiamme. Ilman asiakkaita ei olisi ravintoloita, ilman kriisinkin läpi uskomattoman luotettavasti toimineita tavarantoimittajia ei olisi ruuan raaka-aineita ja ilman ravintoloiden työntekijöitä ei asiakkailla olisi mitään nautittavaa. Kiitos sydämeni pohjasta teille kaikille!

Jäädään etätöihin

Kotipizza Group kehotti tänään kaikkia toimistotyöntekijöitään tekemään etätöitä huomisesta lähtien kahden viikon ajan. Päätöksen syynä on tietysti se, että haluamme minimoida henkilöstömme tartuntariskin.

Samalla haluamme varmistaa sen, että palvelemme ketjujemme ravintoloita niin, että ne voivat jatkaa liiketoimintaansa normaalisti. Ravintoloille on annettu yksityiskohtaiset ohjeet hygienian tärkeydestä. Pidämme myös huolta siitä, ettei kukaan tule ravintolaan töihin sairaana tai jos hänet on asetettu karanteeniin. Kotipizzan vuoden suurin tapahtuma, yrittäjien Talvipäivät, on myös peruttu tältä vuodelta.

Totuus kuitenkin on, että yhteiskunnan täytyy toimia jotenkin myös epidemian aikana. Ravintolatyötä ei voi tehdä etänä.

Meille toimistotyöläisille etätyö ei sen sijaan ole mikään ongelma. Hommat hoituvat tietokoneella ja puhelimella aivan normaalisti kotisohvaltakin. Minäkin olen pitänyt tänään jo toistakymmentä Teams- ja puhelinpalaveria.

Ihmisten kasvokkain kohtaamista ei tietysti korvaa mikään, mutta kyllä yhdessäolo sujuu digitaalisestikin. Ja toisaalta on mukavaa olla kerrankin kotona, kun lapset tulevat koulusta kotiin.

Nyt on myös hyvä aika edistää asioita ja hankkeita, joiden toteuttaminen ei ole ollut aikaisemmin mahdollista. Minulla ainakin on mielessä monia asioita, joihin aion nyt paneutua kaikessa rauhassa.

Yhteistä toimistojen ja ravintoloiden työntekijöille ja kaikille muillekin on nyt hygienian tärkeys. Kädet täytyy pestä huolellisesti, matkat perua ja viranomaisten neuvoja seurata. Ja varsinkin iäkkäistä perheenjäsenistä on nyt syytä pitää erityisen hyvää huolta.

Aivan yhtä tärkeää on henkinen hygienia. Nyt ei ole varaa ryhtyä kyyniseksi tai epätoivoiseksi.

Parasta on luottaa terveydenhuoltoon, varovaisuuteen ja terveeseen järkeen – ja ajatella positiivisesti. Kaikki sujuu vielä ihan hyvin!

Ruokatrendit 2020

Perinteet ovat tärkeitä. Yksi tämän blogin perinteistä on se, että käyn aina näin vuoden alussa läpi ruoka- ja ravintola-alan trendejä.

Tässä ennustukseni vuodelle 2020. Toivottavasti maistuu!

Nousevan auringon ja ruuan maa

Japanilainen ruoka on tähän asti tarkoittanut useimmille suomalaisille sushia. Tokion kesäolympialaisten alla kiinnostus Japania kohtaan kuitenkin kasvaa, ja maan rikas ja ruokakulttuurikin pääsee entistä monipuolisemmin esiin. Itse pidän erityisesti japanilaisista okonomiyaki-paistoksista, joissa on sekä munakkaan että pizzan piirteitä. Kiinnostava ilmiö on myös konstailemattomaan mutta korkealaatuiseen baariruokaan keskittyvä izakaya, joka on ikään kuin japanilaisten vastaus brittien gastropub-kulttuurille. Helsingissä on jo avattu ilmiölle omistautunut ravintola ja izakaya on myös yksi Stockmannin Food Market Herkun tämän vuoden teemoista.

Oikeaa ruokaa lapsille

Aikoinaan lapsille oli ravintoloissa tarjolla pääasiassa nauravia nakkeja tai animaatioelokuvien mainosrihkaman kylkiäisinä myytäviä sokeripommeja. Nyt yhä useampi ravintola alkaa suhtautua lapsiinkin vakavasti otettavina asiakkaina, joiden arvostelukykyä kannattaa kunnioittaa. Parhaat lastenannokset ovat aivan samaa hyvää ruokaa kuin aikuistenkin annokset – ainoastaan pienempiä. Erinomainen esimerkki on Social Burgerjointin Bronx Jr -juustoburger, joka on samaa tavaraa kuin täysikokoinen Bronx. Samalla asialla on myös Fafa’s-ketju, joka on lanseerannut tuhdeista pitaleivistään pienempään nälkään sopivat Jr-versiot.

Kuva: Brinna

Hävikin hyötykäyttö

Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Enää kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, mitä ruoka- ja ravintola-ala voi tehdä pakkauskokojen ja kuljetusten optimoimiseksi ja ruuan säilyvyyden parantamiseksi. Vaikka oltaisiin miten tehokkaita, ravintoloissa syntyy väistämättä aina jonkin verran hävikkiannoksia, mutta onneksi myös niiden hyödyntämiseksi on jatkuvasti enemmän käytännön keinoja. Yksi hienoimmista on hävikkiannoksia edulliseen hintaan välittävä ResQ Club -palvelu (https://www.pizzaguy.fi/havikki-voitoksi/), jota käytetään Kotipizza-ravintoloissa. Sekä asiakkaat että Kotipizza-yrittäjät ovat ottaneet ResQ Clubin erinomaisesti vastaan, eikä syyttä: laskujemme mukaan hävikki on vähentynyt palvelua käyttävissä ravintoloissa jopa neljännekseen entisestä.

Kuljetus muokkaa ravintolaa

Ruuan kuljetus kotiin tai työpaikalle ei ole enää uusi ilmiö. Konsulttiyhtiön McKinsey arvioi, että ruokaa kuljetetaan vuosittain 83 miljardilla eurolla, ja että kuljetus vastaa jo neljää prosenttia ravintolabisneksen koko liikevaihdosta. Monessa paikassa – kuten esimerkiksi Kotipizza-ketjussa – osuus on vielä moninkertainen. Niinpä on vain ajan kysymys, että kuljetus alkaa muokata myös ravintolatiloja ja koko ravintolakokemusta. En usko, että ns. haamukeittiöilmiön merkitys kasvaa kovin suureksi, mutta muuten tullaan jo pian näkemään, miten erityisesti fast casual -ketjuravintolat muuttuvat noutopisteiksi, jotka mahdollistavat kuljetuksen ja paikalla herkuttelun entistä tehokkaammin ja viihtyisämmin.

Iloa ilman alkoholia

Ylenpalttinen juominen ei ole ikinä ollut fiksua, ja nyt varsinkin nuoret ikäluokat vähentävät entisestään alkoholin kulutusta. Ravintola-ala pyrkii vastaamaan tilanteeseen valikoimalla, joka varmistaa, ettei autoilevankaan ravintola-asiakkaan tarvitse aina skoolata pelkällä hanavedellä. Alkoholittomat cocktailit ovat nousseet jo omaksi ilmiökseen, ja ruokaravintoloissa panostetaan usein kombuchaan ja muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, joissa riittää nyansseja melkein kuin viineissä. Itse iloitsen erityisesti siitä, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden valikoima on noussut sekä määrässä että laadussa aivan uudelle tasolle. Kippis!

Kukaan ei himoitse vastuullista pizzaa

Kotipizza teetti syksyllä 2016 bränditutkimuksen, jonka yhteydessä kysyttiin myös suomalaisten asenteista kasvispohjaista ruokaa kohtaan. Tuloksista paljastui, että kasvisten syöminen oli jo tuolloin kaikkea muuta kuin ohimenevä muoti-ilmiö. Peräti puolet sekasyöjinä pitävistä suomalaisista kertoi aikovansa vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan.

Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon. Kotipizza Groupin emoyhtiön Orklan tänään julkistama tutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat jatkuvasti vakavammin syömänsä ruuan ympäristövaikutuksiin.

Orklan tutkimusta varten on haastateltu tuhansia ihmisiä eri Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tuloksien valossa suomalaiset ovat ympäristöasioissa lähes yhtä edistyksellisiä kuin ruotsalaiset – joita voikin pitää monella tavalla jopa maailman ympäristötietoisimpana kansana.

Erityisen mielenkiintoisia ovat tulokset, jotka koskevat kasvissyöntiä. Varsinaisten kasvissyöjien osuus koko väestöstä on edelleen aika pieni, sillä vain noin kahdeksan prosenttia suomalaisista ei syö lainkaan lihaa. Fleksaajia – eli ihmisiä, jotka syövät lihaa, mutta vain satunnaisesti – on jo hieman enemmän, yhdeksän prosenttia.

Erityisen iloinen olen siitä, että tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kasvisruokaan avoimemmin kuin minkään naapurimaan asukkaat. Jo 37 prosenttia suomalaisista on syönyt kasvispizzaa!

Tästä samasta ilmiöstä kertovat myös Kotipizzan myyntiluvut. Loppukesästä lanseeraamamme täysin lihaton Superseitan-pizza on otettu erinomaisesti vastaan, ja muut lihattomat suosikkimme, kuten Mozzarella ja Zorbas, menestyvät jatkuvasti paremmin.Kaikki eivät halua ryhtyä täysin kasvissyöjiksi eikä kaikkien tarvitsekaan. Tärkeää on, että kuluttajille on tarjolla houkuttelevia kasvispohjaisia vaihtoehtoja. Syyllistämällä tai lisäämällä ilmastoahdistusta ei saa ketään luopumaan lihan syönnistä.

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset kuluttajat eivät halua kieltoja tai boikotteja. He haluavat tehdä vastuullisia valintoja.

Brändien tehtävä on vastata huutoon. Myös meidän ravintola-alan toimijoiden täytyy tehdä töitä sen puolesta, että kuluttajille on tarjolla vastuullisia vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä houkuttelevia kuin ne, joihin he ovat tottuneet. Meidän täytyy myös kertoa toimistamme ja ottaa tarvittaessa kantaa.

Meillä Kotipizzassa on tapana sanoa, ettei kukaan himoitse vastuullista pizzaa. Melkein jokainen himoitsee sen sijaan joskus herkullista pizzaa – ja moni valitsee mielellään myös sen herkullisen kasvispohjaisen vaihtoehdon. Olen aivan varma, että fleksaaminen yleistyy nyt, kun kasvispohjaisen ruuan valitseminen on jatkuvasti helpompaa ja herkullisempaa.

Heitä pomo voltti

Tiesitkö, että tänään vietetään Pomon päivää? Amerikasta lähtenyttä juhlaa on viime vuosina juurrutettu myös Suomeen, ja hyvä niin.

Kyse ei tietenkään ole siitä, että me pomot kaipaisimme juhlaliputusta tai hurraahuutoja. Meistä pidetään kyllä monin tavoin hyvää huolta. Päivän tarkoitus on pikemminkin herättää keskustelua pomouden olemuksesta ja ennen kaikkea siitä, millainen on hyvä pomo.

#tyttöjenpuolella joka päivä

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä Tyttöjen päivää. Päivä on ajankohtainen Kotipizza Groupille senkin vuoksi, että Kotipizza-ketju tukee lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin työtä tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseksi. Meille on  tärkeää tukea tyttöjen tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja siten myös esimerkiksi yrittäjyyteen. Samoja asioita korostan myös luottamustehtävässäni Plan International Suomen hallituksen jäsenenä.

Ikimuistoisinta Tyttöjen päivää Kotipizzassa vietettiin kaksi vuotta sitten, kun osallistuimme Plan Internationalin Girls Takeover -hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli tarjota tytöille ja nuorille naisille käytännön kokemusta vastuullisista johtajan tehtävistä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että luovutin toimitusjohtajan tehtäväni päiväksi tuolloin 16-vuotiaalle Nella Kuosmaselle, tuusulalaiselle lukion ykkösluokkaiselle ja Plan International Suomen lasten hallituksen jäsenelle.

Ilmojen korkeajännitys

Koululaiset ovat tänään lakossa ilmaston puolesta. Finnwatch-järjestö on haastanut myös Kotipizza-ketjun mukaan lakkoon.

Olemme ottaneet haasteen vastaan. Me Kotipizzassa ymmärrämme, kuinka vakava ongelma ilmastonmuutos on tälle planeetalle ja kaikille sen asukkaille.

Hävikki voitoksi

Tänään käynnistyy valtakunnallinen hävikkiviikko, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta ruokahävikistä ja löytää keinoja sen vähentämiseksi.

Kyse on kaikkea muuta kuin pikkuasiasta. Maailmassa tuotetusta ruuasta noin kolmasosa menee hävikkiin, mikä aiheuttaa lähes 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa hävikin osuus ruokaketjussa on noin 15 prosenttia. Ruokahävikin vähentäminen on yksi keskeisistä tavoista taistella ilmastonmuutosta vastaan.

En usko haamuihin

Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.

Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt.

Uutta pukkaa

Pari viikkoa sitten Kotipizzan ruokalistalle ilmestyi kokonaan uudenlainen tuote. Dippikana on kotimaista kananpoikaa, joka on maissipaneroitu ja paistettu sitten uunissa. Herkut tarjoillaan näppärissä kipoissa Aura-juuston ja rucolanversojen kera, ja kyytipojaksi saa vielä dippikastikkeita, joissa kananpalasia on mukava kostuttaa. Oma suosikkini on juuri sopivan tulinen chipotledippi.

Ja kyllä maistuu! Eikä pelkästään minulle. Dip-pa-daita on hoettu viime viikkoina aika monessa perheessä.

Vuoden vastuullisin ravintolaketju

Eilen julkaistiin Euroopan suurin vastuullisuutta mittaava bränditutkimus Sustainable Brand Index. Tutkimuksessa selvitetään vuosittain kuluttajien arvioita vastuullisista brändeistä. Suomessa toimivia brändejä tutkittiin tänä vuonna 174.

Kotipizza palkittiin vuoden vastuullisimpana ravintolaketjuna. On suuri kunnia saada tällainen tunnustus. Palkinto kuuluu meille jokaiselle melkein kahdelletuhannelle kotipizzalaiselle.

Sustainable Brand Index -tutkimusta on tehty yhdeksän vuoden ajan ja siinä tutkitaan kunkin maan suurimpia brändejä eri toimialoilta viidestä eri maasta. Brändit on valittu kustakin maasta siten, että ne ovat markkinallaan suurimpia ja tunnetuimpia. Kotipizza on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 2015 saakka eli käytännössä siitä lähtien, kun vastuullisuustyömme lähti käyntiin.

Kotipizzan sijoitus Suomen vastuullisimpana brändinä on parantunut tasaisesti vuosi vuodelta. Kotipizza on nyt 37. vastuullisin yritys Suomessa sekä vastuullisin franchisingyritys, mistä olen hurjan ylpeä. Olen erityisen tyytyväinen myös siitä, että nimenomaan kuluttajat ovat huomanneet vastuullisuustyömme ja luottavat meihin.

Sustainable Brand Indexissä selvitetään brändien lisäksi myös yleistä kuluttajien ostokäyttäytymistä ja vastuullisuuteen liittyviä trendejä.

Suomessa kuluttajat kertovat arvostavansa vastuullisuutta erittäin paljon. Vastuullisuudesta keskustellaan lähipiirin kanssa ja 76 prosenttia kuluttajista sanoo sen vaikuttavan ostokäyttäytymiseen. On kuitenkin kiinnostavaa, etteivät arvot näy aina käytännössä. Tutkimuksen mukaan vain 38 prosenttia vastaajista ostaa vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Ero on suuri.

Mitä me sitten voimme tehdä, jotta kuluttajat myös käyttäytyvät arvojensa mukaisesti ja panostavat vastuullisiin tuotteisiin?

Ensinnäkin vastuullisuus ei voi tulevaisuudessa olla enää brändistä erillinen asia. Brändin ja vastuullisuuden pitää olla yhtä.

Kotipizzassa vastuullisuus lähtee missiosta. Tuskin monelle tulee mieleen ostaa vastuullista pizzaa, mutta meille on tärkeää, että pizzamme on valmistettu kestävästi tuotetuista raaka-aineista ja että yrittäjämme voivat hyvin. Uskomme, että se lisää kuluttajien luottamusta Kotipizzaa kohtaan ja edistää kanta-asiakkuuden syntymistä.

Toiseksi jokaisen yrityksen on varmistettava vastuullisuus omalla toiminnallaan, oli sitten kyse ympäristön tai ihmisten hyvinvoinnista. Olemme esimerkiksi mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Vastuullisuustyömme on kuitenkin vasta alussa. Tällä hetkellä Kotipizzassa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on ruokahävikin mittaaminen ja vähentäminen. Missio ja arvot eivät siis voi olla pelkkiä suuria sanoja. Niiden mukaan täytyy toimia joka päivä.

Kulttuuriuutisia!

Yrityskulttuurista on tapana sanoa, että se syö strategian aamiaiseksi. Muutenkin yrityskulttuurista puhutaan paljon. Aika harvoin kuitenkin näkee selkeitä määritelmiä sille, mitä yrityskulttuurilla tarkoitetaan.

Ylivoimaisesti parhaan kiteytyksen yrityskulttuurin sisällöstä ja merkityksestä olen kuullut Panu Luukalta. Panu siteerasi DealDashin perustajaa William Wolframia: ”Yrityskulttuuri on se, mitä yrityksessä tapahtuu silloin kun kukaan ei ole katsomassa”.

Panu tietää asiasta paljon itsekin, sillä hän työskentelee Leidenschaft-nimisessä yrityskulttuuriin erikoistuneessa yrityksessä, joka on ollut mukana työstämässä myös Kotipizza Groupin kulttuuria. Kulttuurityömme taustalla on ollut tarve määritellä se, mitä tarkoittaa työskennellä Groupissa, johon kuuluu Kotipizza-ketjun lisäksi kasvava joukko muita ketjuja. Työn aikana kulttuuriprojekti on saanut toisenkin tavoitteen, kun olemme saaneet uuden omistajan norjalaisesta Orkla-konsernista. Juuri nyt on ollut hyvä hetki määritellä meidän oma suomalainen yritysidentiteettimme, ja millaisena haluamme sen säilyttää.

Kulttuurityön tärkein saavutus tähän mennessä on kirjanen, joka pukee Kotipizza Groupin kulttuurin kuviksi ja sanoiksi. Jo aiemmin strategiassa määriteltyjen arvojemme – ”rakasta sitä mitä teet”, ”halu kokeilla”, ”tahto onnistua” ja ”yhdessä” – pohjalta on myös annettu kymmenen arvotekoa, joita noudattamalla kulttuuri muuttuu konkreettiseksi.

Tärkeä osa kulttuurikirjasta on sen kuvitus, josta vastaa Linda Saukko-Rauta, luottonaisemme, joka on jo aiemmin kuvittanut Kotipizzan strategian ja ”Road to 2020” -tiekartan. Kulttuurikuva onkin jo ripustettu toimistomme seinälle strategian ja tiekartan väliin.

Kotipizza Groupin kulttuuri ei tietenkään ole tällä valmis. Työ kulttuurin parissa jatkuu vielä koko vuoden, kun tiimit kehittävät konkreettisia hankkeita eri arvotekojen pohjalta. Me johtoryhmässä olemme jo lanseeranneet kiittämisteeman pohjalta erityisen kiitoskortin, joilla jokainen Groupin työntekijä voi kiittää työkavereitaan erityisen onnistuneista tai kivoista teoista, tai ihan muuten vaan.

Lisäpohjaa kulttuurin pohtimiselle tarjoaa myös Panu Luukan erinomainen uusi kirja Yrityskulttuuri on kuningas. ”Suomi on täynnä työpaikkoja, joissa huippuosaavat työntekijät käyvät tekemässä minimisuorituksen. Syynä on useimmiten se, että suomalaiset työpaikat ovat tylsiä ja harmaita. Työntekijä ei osaa innostua työssään, ei vaikka haluaisi”, Panu kirjoittaa.

Toimitusjohtajana minun kaikkein tärkein tehtäväni on huolehtia yhdessä kaikkien Kotipizza Groupin työntekijöiden kanssa siitä, ettei meistä tule ikinä tuollainen työpaikka.

Ruokatrendit 2019

Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.

Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?

Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.

Ruoka tulee kotiovelle

Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?

Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.

Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.

Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!

 Burgeripihvi ilman lihaa

Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.

Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.

Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!

Kauraa muuallakin kuin puurossa

Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.

Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.

Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.

Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.

Ruoka ottaa kantaa

Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.

Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.

Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.

Vuoden parhaat

Kulunut vuosi on ollut meille jälleen kerran hieno kasvun vuosi. Vauhtia on riittänyt, enkä usko, että se ihan hetkeen hidastuu. Vuodessa on ollut paljon mahtavia hetkiä, joista olen listannut viisi parasta.

Vuoden paras burgeri – myös ilman lihaa

Social Burgerjoint liittyi konserniimme viime vuoden lopussa. Tänä vuonna Social Burgerjointista on kasvanut ketju, jossa on jo neljä ravintolaa. Kahdesti stadin parhaaksi burgerravintolaksi äänestetty Social Burgerjoint huomattiin myös ulkomailla, kun se voitti syksyllä European Street Food Awards -kilpailussa Euroopan parhaan burgerin palkinnon. Voitto tuli Korean Kimchi Burgerilla. Hienoa Pikkis ja Herkko! Seuraavaksi odotellaan voittoa kasvispihvikilpailussa. Ai niin, sellainenkin tuli jo.

Vuoden paras sana on ei

Kehitimme viime vuonna täysin uudenlaista pizzakonseptia. Syntyi No Pizza, joka sanoo ei huonoille asioille. Kesällä avasimme ensimmäisen proof of concept -ravintolan Helsingin Citycenteriin.

Julistimme ei myös sanomalehdissä. Sanoimme Ei kiitos! turhille lisäaineille. Suomessa on käytössä noin 330 E-koodia. Kotipizzan ruuassa niistä on käytössä enää 36. Tuotekehityksemme teki valtavan työn karsiakseen tuotteistamme kaikki sellaiset lisäaineet, jotka eivät ole välttämättömiä esimerkiksi säilyvyyden kannalta.

Vuoden paras tekoäly

Muille vielä science fictionia, meille arkipäivää. Haluamme varmistaa parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen kaikissa kanavissamme. Rakensimme yhdessä OP Ryhmän Pivon kanssa palvelun, jolla asiakas voi tilata pizzaa puheohjaukselle. Palvelu on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Vaikka puheohjaus on vielä pienen yleisön käytössä, tulee se kasvamaan tulevaisuudessa merkittäväksi tavaksi käyttää älylaitteita.

Vuoden paras uutinen

Olemme panostaneet vastuullisuuteen ja vastuullisen liiketoiminnan rakentamiseen jo useita vuosia. Teimme erittäin ison konseptimuutoksen Kotipizzassa neljä vuotta sitten. Kotipizza Groupin brändien kotiin on tullut uusia konsepteja joko ulkopuolelta kuten Chalupa ja Social Burgerjoint, tai sisäpuolelta kuten No Pizza tai lounasmarkkinoille tähtäävä Tasty Market.

Myös muut ovat panneet merkille menestyksemme. Marraskuussa norjalainen Orkla ASA teki ostotarjouksen kaikista Kotipizza Groupin osakkeista. Kaupan toteutuessa siirrymme Orklan alle erillisyhtiönä. Tämä on hyvä uutinen siksi, että se tukee konsernimme kasvua ja vahvistaa asemaamme fast casual -ravintolamarkkinoilla.

Vuoden paras teko

Vuoden paras teko jokaisessa ravintola-alan yrityksessä on ruokahävikin pienentäminen. Jopa joka kymmenes leipäpala, peruna tai kasvis päätyy Suomessa roskiin. Se on aika pysäyttävä luku. Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Sen vuoksi olemme sitoutuneet kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -ohjelmassa mittaamaan ja vähentämään hävikin määrää ravintoloissamme.

Hyvä uutinen on se, että ruokahävikin määrä Kotipizza-ravintoloissa on jo melko pientä. Siihen vaikuttaa muun muassa tehokkaasti hoidettu, omissa käsissä oleva hankinta, myyntien seuraaminen ja toiminnan suunnittelu, ja innovatiivinen pizzalaatikkomme, jossa pizza säilyy syömäkelpoisena seuraavaankin päivään.

Työ jatkuu ensi vuonna, kun aloitamme valituissa Helsingin Kotipizza-ravintoloissa pilottihankkeen, jossa testataan käytännössä keinoja vähentää ruokahävikkiä. Tarkoituksena on varmistaa keinojen toimivuus käytännössä ja ottaa ruokahävikin seuranta osaksi Kotipizza-konseptia.

Vähähävikkistä joulua!

Tämä sopii meille kuin nenä päähän

Hyvää Nenäpäivää! Tänään on taas se päivä vuodesta, jolloin tehdään hyvää hauskuudella eli kerätään varoja maailman lasten hyvinvoinnille tekemällä kaikenlaista hauskaa. Yksi Nenäpäivän tuen kohteista on yhteistyökumppanimme, lastenoikeusjärjestö Plan International.

Kotipizza on mukana Nenäpäivässä jo kolmatta kertaa. Ketjun asenne Nenäpäivään välittyy parhaiten tästä viime vuonna tehdystä videosta, jolla ovat mukana luova johtajamme Ripe Mikkola, koulutuspäällikkö Samppa Illman, myyntipäällikkö Pekka Kolivuori sekä viestintäpäällikkö Anna Rahikainen. Videossa vilahtaa myös tutun näköinen räppäri T-Rock.

Jokainen päivä on tyttöjen päivä

Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Päivän tarkoituksena on juhlistaa tyttöjen voimaa ja mahdollisuuksia – ja samalla muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia.

Kotipizza Group on #tyttöjenpuolella tukemalla lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin työtä tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseksi. Meille erityisen tärkeää on tukea tyttöjen tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja siten myös esimerkiksi yrittäjyyteen. Samoja asioita korostan myös henkilökohtaisessa kunniatehtävässäni Plan International Suomen hallituksen jäsenenä. 

Yes we can

Tänään on pitkään odottamani päivä. Näen iltapäivällä Nordic Business Forum -tapahtumassa suuresti ihailemani Barack Obaman.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

 

En usko, että kukaan haluaa ostopäätöksillään tietoisesti tukea vastuutonta yritystoimintaa. Jokainen kuluttaja haluaa luottaa siihen, ettei hänen ostamiensa tuotteiden tai palveluiden taustalla ole lapsityövoimaa, pakkotyötä tai muita ihmisoikeusloukkauksia.

Just do it

Ratkaisutoimisto Seedi tuottaa vuosittain Future CEO -nimisen tutkimuksen, jossa määritellään suomalaisyritysten johtajien vaatimuksia. Samassa yhteydessä valitaan Future CEO of the Year eli ”vuoden tulevaisuuden toimitusjohtaja”.

Perjantaina vuoden Future CEO:na palkittiin minut. ”Ajassa mukana oleva muutosjohtaja”, lukee saamassani diplomissa.

Kiitos ja kumarrus. Palkinto on suuri kunnianosoitus. Se kertoo siitä, että Kotipizza Groupissa on tehty oikeita asioita ja että huikea tiimimme luottaa minuun. Menestys ei ikinä ole kiinni yhdestä miehestä tai naisesta, mutta yhteispelin täytyy toimia – ja totta kai pomollakin on paikkansa tuossa yhteispelissä.

Pomon tehtävä on olla jotain mieltä asioista. Usein se tarkoittaa juuri tuota muutosjohtamista. Kotipizza Groupissa se on tarkoittanut esimerkiksi sitä työtä, jota olen tehnyt vastuullisuusajattelun istuttamiseksi yritykseen. Nyt kyse ei todellakaan enää ole minun ajatuksistani. Nykyisin koko Kotipizza Group on täynnä vastuullisuusaktivisteja.

Yhä useammin moderni toimitusjohtaja ilmaisee mielipiteensä myös sellaisista asioista, jotka eivät liity suoraan yrityksen liiketoimintaan. Kannan ottaminen osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille, mitä firma edustaa.

Ennen kaikkea se osoittaa, millaisia yrityksen arvot ovat käytännössä. Eihän arvoilla ole mitään merkitystä, jos ne ovat vain korusanoja vuosikertomuksessa. Niiden edestä täytyy olla myös valmis toimimaan.

Johtajan ja yrityksen aktivismi jakaa usein mielipiteitä. Toisista se tekee firman entistä uskollisempia faneja ja toiset se saa suuttumaan. Ja niin pitää ollakin.

Loistava esimerkki aktivistijohtajasta on Finlaysonin Jukka Kurttila. Jukka ei epäröi ottaa kantaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta – eikä toimia arvojensa mukaisesti. Finlayson on taatusti menettänyt asiakkaita esimerkiksi sen vuoksi, että firma toimii sukupuolivähemmistöjen puolesta, mutta samalla se on varmasti saanut myös monia uusia.

Kyse on tietysti bisneksestä, mutta ei pelkästään siitä. Kyse on myös oikeasta ja väärästä. Viime kädessä Jukka Kurttila toimii niin kuin toimii siksi, että se on hänestä oikein. Myös yritysjohtajilla on oikeus ja velvollisuus pyrkiä tekemään maailmasta parempi paikka.

Viime aikoina minua on inspiroinut erityisesti Niken tuore kampanja, jonka keulakuvaksi on nostettu kansalaisaktivisminsa vuoksi pelipaikkansa menettänyt jenkkifutari Colin Kaepernick. Kampanjan seurauksena ympäri Amerikkaa on järjestetty tilaisuuksia, joissa konservatiivit ovat julkisesti polttaneet Nike-tuotteitaan.

Samalla Niken verkkokaupan myynti on noussut 31 prosenttia. Just do it.

Luovaa suomalaista pizzaa

Yksi työni hauskimmista puolista on uusiin ravintola- ja ruokakonsepteihin tutustuminen. Kiinnostavia uutuuksia on ympäri maailmaa, joten matkustan paljon etsiessäni seuraavaa suosikkiraaka-ainetta tai inspiroivaa konseptia.

Vaikka matkat ovat antoisia ja inspiroidun matkoillani kokemistani asioista, on aina mahtavaa palata kotiin Suomeen. Amerikan tai Aasian suurkaupunkien jälkeen arvostaa aina Suomen puhdasta luontoa, ruokaa ja vettä arvostaa ihan uudella tavalla.

Tänään Suomessa on vielä yksi suomalainen erikoisuus enemmän: No Pizza.

Ei kiitos

Kolme vuotta sitten Kotipizza julkaisi Helsingin Sanomien ja muiden maan suurimpien sanomalehtien kannessa koko sivun mainoksen, jossa julistimme parantavamme maailmaa pizza kerrallaan. Se oli meille tärkeä ohjelmanjulistus. Halusimme kertoa näkyvästi, että Kotipizza on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan ja käyttämään vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.

Tänään Kotipizza lähestyy suomalaisia taas Hesarin kannessa isolla ohjelmanjulistuksella. Nyt kerromme, että Kotipizza on karsinut tuotteistaan ison kasan lisäaineita.

Eroon muovista

Yksittäisillä hetkillä voi olla ihmiseen valtava vaikutus. Olen kertonut usein, millaisen jäljen ensimmäinen nuorena miehenä tekemäni työmatka Filippiineille jätti minuun. Vierailtuani maailman suurimmalla kaatopaikalla Smokey Mountainilla olen ymmärtänyt, miten suuri vastuu sekä yrityksillä että tavallisilla kuluttajilla on ympäristöstä ja tästä planeetasta.

Koin aivan samanlaisen hetken talvilomallani Vietnamissa, kun näin Tyynessä valtameressä vellovia jätelauttoja. Kaikkein konkreettisimman iskun sain, kun löin sukeltaessani pääni vedessä velloneeseen muovipurkkiin.

There’s no pizza like No Pizza

Nyt se sitten tapahtuu: tiedotimme tänään, että ensimmäinen No Pizza -ravintola avataan viimeistään alkukesästä Helsingin ydinkeskustan City Center -kauppakeskuksen ravintolamaailmassa. Vuokrasopimus on allekirjoitettu ja rakennustyöt voivat alkaa.

En viitsi sanoa, että olen innoissani, koska se olisi vähättelyä. Kyseessä on ehdottomasti yksi koko työurani isoimmista ja upeimmista asioista. Nyt lähdetään katsomaan, mihin suomalaisen pizza- ja ravintolaosaamisen rahkeet riittävät!

Ruokatrendit 2018: uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä

Minulla on ollut tapana kirjoittaa aina näin vuoden alussa edessä olevan vuoden ruokatrendeistä. Tänä vuonna ilmiöt ovat kuin hääpuvusta: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä.

Vastuullisesti ja paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden suosiminen sekä kasvissyönnin ja varsinkin fleksaamisen yleistyminen ovat kasvattaneet suosiotaan vuodesta toiseen. Niistä ei voi puhua enää ruokatrendeinä, vaan itsestään selvinä vaatimuksina monelle ruuanystävälle ja kuluttajalle.  Hyvä niin, sillä kukin ilmiö tukee osaltaan kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa ruokakulttuuria.

Hyvä, parempi, 2018

Näin vuoden lähestyessä loppuaan on tapana katsoa taaksepäin ja pohtia kuluneen vuoden kokemuksia.

Huh huh. Kulunutta vuotta miettiessä meinaa hengästyä. Vuonna 2017 tapahtui nimittäin muun muassa tällaisia asioita:

Mibrasa, su casa

Takana on taas iso viikko. Vasta viime viikolla Kotipizza Group palkittiin Brysselissä koko Euroopan vastuullisimpana pienenä pörssiyhtiönä, ja toissa päivänä Piensijoittajat valitsivat meidät Suomen parhaaksi pieneksi pörssiyhtiöksi jatkuvasta tuloksentekokyvystä ja piensijoittajat huomioivasta viestinnästä.

Ehkä se kaikkein suurin uutinen oli kuitenkin se, että Helsingin ja koko Suomen ylivoimaisesti parhaasta burgerpaikasta Social Food Street Burgerjointista tuli eilen osa Kotipizza Groupia. Social Burger on Herkko Volasen ja MasterChef Suomesta tutun Pikkis Tuomosen luomus, jossa burgerit tehdään alusta loppuun käsityönä ja kypsennetään puuhiiligrillillä.

Poika tuli kotiin

Kävin keskiviikkoiltana hakemassa erityislaatuisen pojan kotiin Brysselistä asti. Kotipizza Group pokkasi viidettä kertaa järjestetyssä European Small and Mid-Cap Awards -kilpailussa Star of 2017 -palkinnon.

Tähdet, tähdet

Kotipizzalla on aina ollut tapana juhlia menestyneitä yrittäjiä. Yksi jokavuotisten Talvipäivien ja Syysseminaarien kohokohdista on se, kun pitkään palvelleet ja erinomaisiin myyntisuorituksiin yltäneet yrittäjät saavat nousta lavalle ja ottaa vastaan palkintoja, ruusuja ja halauksia. Eri palkintosarjoja on niin paljon, että reilu kuukausi sitten Vanajanlinnassa palkintoja piti jakaa kahdessa eri erässä, ensin iltapäivän seminaarissa ja sitten lisää illan 30-vuotisjuhlagaalassa.

Kaiken lisäksi 30-vuotisjuhlissa julkistettiin kokonaan uusi palkintosarja: Kotipizza Hall of Fame.

Mä haluun viihdyttää

Missiomme Kotipizzassa on tehdä maailmasta parempi paikka pizza kerrallaan. Olemme asettaneet yhdeksi vastuullisuustyömme tavoitteeksi tukea maailman lasten koulutusta, toimeentuloa ja hyvinvointia. Sen vuoksi olemme toista kertaa mukana Nenäpäivässä.

Kotipizzalaiset toteuttavat Nenäpäivää kukin omalla tavallaan: yhdet liikkuen, toiset levittämällä tietoa ja kolmannet viihteen keinoin. Jälkimmäiseen tapaan tarttuivat luova johtajamme Ripe Mikkola, myyntipäälliköt Samppa Illman ja Pekka Kolivuori sekä viestintäpäällikkö Anna Rahikainen – unohtamatta kotimaista ruokaräppäriä T-Rockia.

Tyttö sinä olet toimitusjohtaja

Eilen oli yksi toimitusjohtajan urani mahtavimmista ja erikoisimmista päivistä. En nimittäin tehnyt olleenkaan toimitusjohtajan töitä, vaan luovutin ne sijaiselleni, 16-vuotiaalle Nella Kuosmaselle.

Nella on tuusulalainen SYKin lukion ekaluokkalainen ja Plan International Suomen lasten hallituksen jäsen, joka sai työni osana YK:n kansainvälistä Tyttöjen päivää ja Planin Girls Takeover -hanketta. Girls Takeoverin tavoitteena on edistää tyttöjen asemaa antamalla tytöille päivän verran käytännön kokemusta vastuullisista johtajan tehtävistä.

Ketju täynnä tarinoita

Kotipizza juhli viime viikolla kolmekymmentävuotista historiaansa upeissa juhlissa Vanajanlinnassa. Olen ollut elämäni aikana monenlaisissa bileissä, ja nämä olivat ehdottomasti yhdet kaikkien aikojen parhaista. Vieläkin nousee hymy huulille ja tulee tippa silmään, kun muistelen kaikkia niitä mahtavia keskusteluja, joita sain käydä yrittäjiemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Vanajanlinnassa minulle kirkastui kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että franchising-ketjun toiminta perustuu luottamukseen. Ketju ja sen yrittäjät toimivat tehokkaasti yhdessä vain jos ne luottavat toisiinsa. Olen hyvin onnellinen siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan Kotipizzassa tällaisen luottamuksen kehän.

Ruokaa suuhun, ei roskiin

Nyt vietetään valtakunnallista ruokahävikkiviikkoa, jolla pyritään nostamaan ruuan arvostusta. Tutkimusten mukaan Suomessa joka kymmenes leipäpala, peruna ja kasvis päätyy roskiin. Hurja ajatus, kun tilastoa peilaa esimerkiksi leipäjonojen pituuteen tai ruuantuotannon kasvaviin tarpeisiin maailmassa.

Soita mulle

Kansainvälisissä talousmedioissa kerrottiin viime viikolla siitä, että Teslan perustaja Elon Musk oli ärähtänyt firmansa sisäisen viestinnän ongelmista.

Elonin mukaan Teslassa – ja monessa muussa firmassa – tuhlataan aikaa ja energiaa uskomattoman tehottomaan viestintään.

Mestarit Areenalla

Kun viisi vuotta sitten käynnistimme Kotipizzassa kokonaisvaltaisen konsepti- ja brändiuudistuksen, epäilevät tuomaat kummastelivat, miksei perinteinen ketju pysy lestissään vaan haikailee muutosta. Miten uskaltaa yrittää ja kokeilla bisnessiipiään, jos yleinen asenneilmasto povaa epäonnistumista?

#tyttöjenpuolella

68 miljoonaa tyttöä ympäri maailman tekee lapsityötä. Se on yksinkertaisesti väärin. Jokaisella lapsella sukupuolesta riippumatta pitäisi olla oikeus lapsuuteen, koulutukseen ja hyvinvointiin.

Tämän vuoksi Kotipizza tukee Plan International Suomen tänään Kansainvälisen lapsityövoiman vastaisena alkavaa kampanjaa, jolla tuetaan Planin tärkeää työtä lapsityön kitkemiseksi ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

Isona minusta tulee helsinkiläinen maanviljelijä

Hiihtolomalta palatessani ajelin tuntikausia halki Suomen talvisen maaseudun. Kaikkialla näytti kauniilta ja rauhalliselta, mutta kovin autiolta. Monissa paikoissa suurin piirtein ainoat ihmiset, joita näin, olivat vanhoja ukkoja hakemassa postia tienposkesta kyyryssä kävellen.

Missä olivat kaikki nuoret ihmiset? Miten käy suomalaisen maatalouden? Mistä saadaan suomalaista ruokaa, jos maalla ei asu enää ketään?

Pomo tulee piilosta

Bruce Springsteenin kehuttu elämäkerta Born To Run ilmestyi jo puoli vuotta sitten, mutta minä sain sen luettua vasta pääsiäislomilla. Ja hyvä että sainkin, koska kaikki kirjan saamat kehut ovat täysin ansaittuja. Harvoin yksi kirja onnistuu kertomaan niin paljon elämästä, musiikista – ja työnteosta.

Lautanen tyhjäksi!

Äiti opetti aina, että lautanen täytyy syödä tyhjäksi. Siitä lähtien olenkin muistanut, että ruoka on arvokas asia, ja että sitä ei saa heittää hukkaan.

Äidin opetus käsitteli ruokahävikkiä, vaikkei siitä silloin sellaista termiä käytettykään. Nyt ruokahävikki ja sen vähentäminen ovat yksi YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteista. Myös Kotipizza on sitoutunut asiaan. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa olemme luvanneet ryhtyä toimiin ruokahävikin tutkimiseksi ja vähentämiseksi ketjussamme.

Poika saunoo

Olo on nyt väsynyt mutta onnellinen. Olemme juuri viettäneet Kotipizzan vuosittaisia Talvipäiviä Rukalla. Kokoontumisia on järjestetty jo 21 kertaa ja taas kerran kasassa on ollut upea joukko yrittäjiä ja ketjun työntekijöitä, tällä kertaa ennätykselliset 326 henkeä.

Tällaiset yhteiset tapahtumat muistuttavat, mikä ajaa Kotipizzaa eteenpäin: intohimo yrittämiseen, rakkaus asiakaspalveluun ja halu tehdä maailmasta parempi paikka pizza kerrallaan. Näitä porukallamme totisesti riittää. Kiitos taas inspiroivista tarinoista ja kokemuksista, joita sain vaihtaa kanssanne!

Hyvää naistenpäivää!

Näin kansainvälisenä naistenpäivänä haluan luonnollisesti muistaa kaikkia elämäni naisia. Aivan erityisesti haluan nostaa hattua kaikille upeille yrittäjänaisille.

Kotipizza-ketjun yrittäjistä 35 prosenttia on naisia: Kati, Oona, Ann-Mari, Tuija, Marjut, Jaana, Salla, Fiona, Tuija, Anna-Mari, Anne, Pamela, Soili, Pirjo, Leena, Heidi, Marjo, Outi, Outi, Taru, Pilvi, Jaana, Maarit, Niina, Kristina, Hanne, Ida, Arja, Piia, Mia, Heidi, Sirpa, Linterra, Sirpa, Sari, Hanna, Päivi, Tiina, Anne, Taru, Maija, Tuulia, Anette, Sirpa, Teija, Salla, Jaana, Katja, Päivi, Tiina, Janina, Tiina, Satu-Maarit, Merja, Seija, Tuuli, Marja, Eila, Minna, Sanna-Mari, Riitta, Pia, Leena, Tuire, Riitta, Marit, Vera, Sari, Sari, Päivi, Marjo, Niina, Satu, Sini, Ida, Janina, Heli, Marjo, Jonna, Anu, Riitta, Merja, Tarja, Kati, Virpi, Sirpa, Susanna, Sanna, Helena, Christina, Johanna, Jasmin, Jenna, Elina, Sari, Viena, Noora, Marika, Olga, Eliisa, Reija, Johanna, Marjo, Arja, Beatrice, Sanna, Minna, Nina ja Marika.

Siellä missä ananas kasvaa

Kotipizzan mainoksessa julistettiin vähän aikaa sitten, että ”käytämme kotimaista ananasta heti kun sitä saa”. Muutama päivä sitten Islannin presidentti Guðni Th. Jóhannesson kohautti kertomalla haastattelussa haluavansa kieltää ananaksen pizzatäytteenä laittomana, mistä internetkansa tietenkin kimmastui.

Meidän ei onneksi tarvitse tehdä tällaista valintaa ainakaan vastuullisuuden tai maun vuoksi.

Nyt nappaa!

Me Kotipizzassa olemme jo pitkään uskoneet kestävään kalastukseen. Olemme käyttäneet pelkästään kala- ja äyriäistuotteita, jotka ovat peräisin kestävistä kalakannoista ja jotka on pyydetty vastuullisilla kalastusmenetelmillä.

Nyt työmme on saanut puolueettoman todistuksen, sillä Kotipizzalle on myönnetty arvostettu MSC-ympäristömerkki – ensimmäisenä pizzaketjuna koko maailmassa!