Tunniste: trendi

Ruokatrendit 2021

Vuoden vaihtuminen tarkoittaa tässä osoitteessa perinteisesti ainakin yhtä asiaa: on aika tehdä katsaus ajankohtaisiin ruoka- ja ravintola-alan trendeihin.

Alla ennustukseni vuodelle 2021. Maistuvia lukuhetkiä!

Pizzan renessanssi

Ei ole mikään salaisuus, että olen pizzamies henkeen ja vereen. Parasta pizzassa on se, että se on pohjimmiltaan herkullisen yksinkertainen ruoka, joka tarjoaa samalla loputtomasti mahdollisuuksia hifistelyyn ja erilaisiin kokeiluihin. On ilo huomata, että pizzaan intohimoisesti suhtautuvien klaaniin liittyy jatkuvasti lisää väkeä, ainakin Facebookin Pizzanpaistajat-ryhmän kasvavan jäsenmäärän ja pääkaupunkiseudun katukuvaan ilmestyvien napolilaistyylisten pizzerioiden perusteella.
Vuonna 2021 yhä useammat kotikokit innostuvat esimerkiksi taikinan kylmäkohotuksesta, pikanteista täytteistä ja Ooni-pizzauuneista, joiden ansiosta kotonakin voi nyt paistaa pizzaa jopa 500 asteen lämpötilassa. Kotien pizzahifistelyä helpottaa myös se, että yhä useampien suomalaisten ruokakauppojen valikoimiin on tullut aitoja italialaisia raaka-aineita: caputo-jauhoja, San Marzano -tomaatteja ja jopa mausteisia ’Nduja-makkaroita. Viime aikoina olen innostunut kokeilemaan esimerkiksi Detroit-tyylistä pannupizzaa, joka onnistuikin erinomaisesti.

Pannupizzaa kotikeittiöstä.

Ravintola-alan digiloikka

Koronavirus pakotti maailman ravintolat panostamaan kuljetukseen ja tuomaan vaihtoehdot ruokailijan saataville teknologian avulla. Alan digitalisaatiossa ollaan kuitenkin vasta alussa. Kun teknologia kehittyy, mobiilisovellukset voivat antaa ruoan ystäville esimerkiksi henkilökohtaisia ruokasuosituksia. Uusia tuulia voi haistella esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa Taco Bellin mobiilisovellusta käyttävä asiakas saa ketjun Go Mobile -ravintolaan astuessaan tiedon kyseisellä hetkellä nopeimmasta asiointitavasta. Myös Burger Kingin näkemys tulevaisuuden ravintolasta pohjautuu digitaalisuuden ja fyysisen kokemuksen yhteispeliin.

Eikä digitaalisuutta ole tietenkään unohdettu meilläkään. Jos Kotipizzan menestys koronavuonna 2020 oli paljolti verkkokaupan ja kuljetuksen ansiota, vuoden 2021 suuri tarina tulee olemaan uusi kanta-asiakasohjelmamme Kotijoukot.

Catering kasvaa

Työpaikkalounas ei välttämättä enää tänä vuonna tarkoita haaleita seitipuikkoja linjastosta. Fast casual -ravintolabrändit lisäävät catering-toimintaa ja tulevat yritysasiakkaidensa luo. Yhdysvalloissa tämä on jo iso ilmiö: pizza- tai burgerketjun toimipisteen voi bongata vaikkapa sairaalan tai toimistokompleksin aulasta. Aivan varmaa on, että tutut ravintola- ja ruokabrändit tulevat mukaan myös suomalaiseen työpaikkaruokailuun.

Kokeileva kulinarismi

Fine dining -ravintolat alkavat tavoitella entistä kokeilevampaa, toisinaan jopa hulluttelevampaa otetta. Nelinkertaisesti maailman parhaaksi ravintolaksi valittu tanskalainen Noma muuttui viime vuonna väliaikaisesti burger-ravintolaksi! Sekä ravintoloitsijoiden että asiakkaiden vaihtelunhalu halutaan tyydyttää jatkossakin. Huippuravintoloilta odotetaan aina samana pysyvän maistelumenun sijaan erikoisuuksia joka vierailulla. Luovia ratkaisuja voi toteuttaa myös take away -ruoan kanssa, pakkausmateriaaleista lähtien.

Lohturuokaa kasvipohjaisesti

Ruoka saa olla hyvin simppeliä, kunhan se tuo hyvän olon ja mielen. Lautasella tämä trendi tarkoittaa muun muassa uuniruokia, kasvisten suosimista ja sitä, että annoksessa on kymmenien raaka-aineiden sijaan pari hyvää. Kasvisten määrä ruokavaliossa lisääntyy entisestään, ennen kaikkea jatkuvasti suosiotaan kasvattavan fleksauksen ansiosta. Tässä asiassa myös suomalainen arkiruoka ottaa entistä enemmän vaikutteita Aasiasta. Kasvipohjaisella ruokavaliolla myös taistellaan ilmastonmuutosta vastaan.

Ruokatrendit 2020

Perinteet ovat tärkeitä. Yksi tämän blogin perinteistä on se, että käyn aina näin vuoden alussa läpi ruoka- ja ravintola-alan trendejä.

Tässä ennustukseni vuodelle 2020. Toivottavasti maistuu!

Nousevan auringon ja ruuan maa

Japanilainen ruoka on tähän asti tarkoittanut useimmille suomalaisille sushia. Tokion kesäolympialaisten alla kiinnostus Japania kohtaan kuitenkin kasvaa, ja maan rikas ja ruokakulttuurikin pääsee entistä monipuolisemmin esiin. Itse pidän erityisesti japanilaisista okonomiyaki-paistoksista, joissa on sekä munakkaan että pizzan piirteitä. Kiinnostava ilmiö on myös konstailemattomaan mutta korkealaatuiseen baariruokaan keskittyvä izakaya, joka on ikään kuin japanilaisten vastaus brittien gastropub-kulttuurille. Helsingissä on jo avattu ilmiölle omistautunut ravintola ja izakaya on myös yksi Stockmannin Food Market Herkun tämän vuoden teemoista.

Oikeaa ruokaa lapsille

Aikoinaan lapsille oli ravintoloissa tarjolla pääasiassa nauravia nakkeja tai animaatioelokuvien mainosrihkaman kylkiäisinä myytäviä sokeripommeja. Nyt yhä useampi ravintola alkaa suhtautua lapsiinkin vakavasti otettavina asiakkaina, joiden arvostelukykyä kannattaa kunnioittaa. Parhaat lastenannokset ovat aivan samaa hyvää ruokaa kuin aikuistenkin annokset – ainoastaan pienempiä. Erinomainen esimerkki on Social Burgerjointin Bronx Jr -juustoburger, joka on samaa tavaraa kuin täysikokoinen Bronx. Samalla asialla on myös Fafa’s-ketju, joka on lanseerannut tuhdeista pitaleivistään pienempään nälkään sopivat Jr-versiot.

Kuva: Brinna

Hävikin hyötykäyttö

Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Enää kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, mitä ruoka- ja ravintola-ala voi tehdä pakkauskokojen ja kuljetusten optimoimiseksi ja ruuan säilyvyyden parantamiseksi. Vaikka oltaisiin miten tehokkaita, ravintoloissa syntyy väistämättä aina jonkin verran hävikkiannoksia, mutta onneksi myös niiden hyödyntämiseksi on jatkuvasti enemmän käytännön keinoja. Yksi hienoimmista on hävikkiannoksia edulliseen hintaan välittävä ResQ Club -palvelu (https://www.pizzaguy.fi/havikki-voitoksi/), jota käytetään Kotipizza-ravintoloissa. Sekä asiakkaat että Kotipizza-yrittäjät ovat ottaneet ResQ Clubin erinomaisesti vastaan, eikä syyttä: laskujemme mukaan hävikki on vähentynyt palvelua käyttävissä ravintoloissa jopa neljännekseen entisestä.

Kuljetus muokkaa ravintolaa

Ruuan kuljetus kotiin tai työpaikalle ei ole enää uusi ilmiö. Konsulttiyhtiön McKinsey arvioi, että ruokaa kuljetetaan vuosittain 83 miljardilla eurolla, ja että kuljetus vastaa jo neljää prosenttia ravintolabisneksen koko liikevaihdosta. Monessa paikassa – kuten esimerkiksi Kotipizza-ketjussa – osuus on vielä moninkertainen. Niinpä on vain ajan kysymys, että kuljetus alkaa muokata myös ravintolatiloja ja koko ravintolakokemusta. En usko, että ns. haamukeittiöilmiön merkitys kasvaa kovin suureksi, mutta muuten tullaan jo pian näkemään, miten erityisesti fast casual -ketjuravintolat muuttuvat noutopisteiksi, jotka mahdollistavat kuljetuksen ja paikalla herkuttelun entistä tehokkaammin ja viihtyisämmin.

Iloa ilman alkoholia

Ylenpalttinen juominen ei ole ikinä ollut fiksua, ja nyt varsinkin nuoret ikäluokat vähentävät entisestään alkoholin kulutusta. Ravintola-ala pyrkii vastaamaan tilanteeseen valikoimalla, joka varmistaa, ettei autoilevankaan ravintola-asiakkaan tarvitse aina skoolata pelkällä hanavedellä. Alkoholittomat cocktailit ovat nousseet jo omaksi ilmiökseen, ja ruokaravintoloissa panostetaan usein kombuchaan ja muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, joissa riittää nyansseja melkein kuin viineissä. Itse iloitsen erityisesti siitä, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden valikoima on noussut sekä määrässä että laadussa aivan uudelle tasolle. Kippis!

Ruokatrendit 2019

Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.

Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?

Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.

Ruoka tulee kotiovelle

Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?

Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.

Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.

Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!

 Burgeripihvi ilman lihaa

Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.

Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.

Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!

Kauraa muuallakin kuin puurossa

Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.

Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.

Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.

Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.

Ruoka ottaa kantaa

Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.

Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.

Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.

Vuoden parhaat

Kulunut vuosi on ollut meille jälleen kerran hieno kasvun vuosi. Vauhtia on riittänyt, enkä usko, että se ihan hetkeen hidastuu. Vuodessa on ollut paljon mahtavia hetkiä, joista olen listannut viisi parasta.

Vuoden paras burgeri – myös ilman lihaa

Social Burgerjoint liittyi konserniimme viime vuoden lopussa. Tänä vuonna Social Burgerjointista on kasvanut ketju, jossa on jo neljä ravintolaa. Kahdesti stadin parhaaksi burgerravintolaksi äänestetty Social Burgerjoint huomattiin myös ulkomailla, kun se voitti syksyllä European Street Food Awards -kilpailussa Euroopan parhaan burgerin palkinnon. Voitto tuli Korean Kimchi Burgerilla. Hienoa Pikkis ja Herkko! Seuraavaksi odotellaan voittoa kasvispihvikilpailussa. Ai niin, sellainenkin tuli jo.

Vuoden paras sana on ei

Kehitimme viime vuonna täysin uudenlaista pizzakonseptia. Syntyi No Pizza, joka sanoo ei huonoille asioille. Kesällä avasimme ensimmäisen proof of concept -ravintolan Helsingin Citycenteriin.

Julistimme ei myös sanomalehdissä. Sanoimme Ei kiitos! turhille lisäaineille. Suomessa on käytössä noin 330 E-koodia. Kotipizzan ruuassa niistä on käytössä enää 36. Tuotekehityksemme teki valtavan työn karsiakseen tuotteistamme kaikki sellaiset lisäaineet, jotka eivät ole välttämättömiä esimerkiksi säilyvyyden kannalta.

Vuoden paras tekoäly

Muille vielä science fictionia, meille arkipäivää. Haluamme varmistaa parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen kaikissa kanavissamme. Rakensimme yhdessä OP Ryhmän Pivon kanssa palvelun, jolla asiakas voi tilata pizzaa puheohjaukselle. Palvelu on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Vaikka puheohjaus on vielä pienen yleisön käytössä, tulee se kasvamaan tulevaisuudessa merkittäväksi tavaksi käyttää älylaitteita.

Vuoden paras uutinen

Olemme panostaneet vastuullisuuteen ja vastuullisen liiketoiminnan rakentamiseen jo useita vuosia. Teimme erittäin ison konseptimuutoksen Kotipizzassa neljä vuotta sitten. Kotipizza Groupin brändien kotiin on tullut uusia konsepteja joko ulkopuolelta kuten Chalupa ja Social Burgerjoint, tai sisäpuolelta kuten No Pizza tai lounasmarkkinoille tähtäävä Tasty Market.

Myös muut ovat panneet merkille menestyksemme. Marraskuussa norjalainen Orkla ASA teki ostotarjouksen kaikista Kotipizza Groupin osakkeista. Kaupan toteutuessa siirrymme Orklan alle erillisyhtiönä. Tämä on hyvä uutinen siksi, että se tukee konsernimme kasvua ja vahvistaa asemaamme fast casual -ravintolamarkkinoilla.

Vuoden paras teko

Vuoden paras teko jokaisessa ravintola-alan yrityksessä on ruokahävikin pienentäminen. Jopa joka kymmenes leipäpala, peruna tai kasvis päätyy Suomessa roskiin. Se on aika pysäyttävä luku. Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Sen vuoksi olemme sitoutuneet kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -ohjelmassa mittaamaan ja vähentämään hävikin määrää ravintoloissamme.

Hyvä uutinen on se, että ruokahävikin määrä Kotipizza-ravintoloissa on jo melko pientä. Siihen vaikuttaa muun muassa tehokkaasti hoidettu, omissa käsissä oleva hankinta, myyntien seuraaminen ja toiminnan suunnittelu, ja innovatiivinen pizzalaatikkomme, jossa pizza säilyy syömäkelpoisena seuraavaankin päivään.

Työ jatkuu ensi vuonna, kun aloitamme valituissa Helsingin Kotipizza-ravintoloissa pilottihankkeen, jossa testataan käytännössä keinoja vähentää ruokahävikkiä. Tarkoituksena on varmistaa keinojen toimivuus käytännössä ja ottaa ruokahävikin seuranta osaksi Kotipizza-konseptia.

Vähähävikkistä joulua!

Kasvisruoka ei ole muoti-ilmiö

Ruoka-alaa tai ruokatrendejä seuraava ei ole voinut olla huomaamatta sitä, miten valtavan suosituksi kasvisruoka on viime aikoina muuttunut. Kasvisruokavaihtoehtoja on kaupoissa ja ravintoloissa koko ajan enemmän. Jopa viime viikolla Nordic Business Forumissa tarjoiltiin pelkästään kasvisruokaa.

Seuraamme ruokatrendejä tarkasti Kotipizzassa ja olemme vastanneet myös kasvissyöjien palautteeseen. Lisäsimme kasvispizzojen määrää viimeksi keväällä ja viimeisin uutuustuotteemme on Falafel kotzone.

#kotipizzagoesvegan

Kasvisruoka on yksi suurimmista ruokatrendeistä tällä hetkellä ja myös vegaaniruoan suosio kasvaa koko ajan. Olemme Kotipizzoissa lisänneet kasvispizzojen valikoimaa viimeksi keväällä. Saamme asiakkailtamme yhä enemmän yhteydenottoja myös vegaanivaihtoehdoista, erityisesti vegaanijuustosta.

Kotipizzassahan pystyy jo nyt syömään vegaanista pizzaa valitsemalla kasvispizzan ja jättämällä juuston pois. Juusto kuitenkin on niin olennainen osa pizzanautintoa, että päätimme alkaa tutkia vaihtoehtoja tuoda valikoimaan vegaaninen juusto.