Blogiarkisto: 2019

Uutta pukkaa

Pari viikkoa sitten Kotipizzan ruokalistalle ilmestyi kokonaan uudenlainen tuote. Dippikana on kotimaista kananpoikaa, joka on maissipaneroitu ja paistettu sitten uunissa. Herkut tarjoillaan näppärissä kipoissa Aura-juuston ja rucolanversojen kera, ja kyytipojaksi saa vielä dippikastikkeita, joissa kananpalasia on mukava kostuttaa. Oma suosikkini on juuri sopivan tulinen chipotledippi.

Ja kyllä maistuu! Eikä pelkästään minulle. Dip-pa-daita on hoettu viime viikkoina aika monessa perheessä.

Dippikanan myynti on yllättänyt positiivisesti. Kanastaan tunnettu KFC on yksi maailman suurimmista pikaruokaketjuista, mutta Suomeen ketju ei ole ikinä rantautunut. Ehkäpä tännekin on kaivattu Eversti Sandersin tarjontaa. Toisaalta myös wings-ilmiö on villinnyt viime vuosina monia Suomen kaupunkeja, ja Dippikana on ollut melkoinen hitti erityisesti juuri siellä, missä wingsit ovat tulleet tutuiksi.

Dippikana onkin ikään kuin astetta pidemmälle kehitelty versio wingseistä, sillä siinä käytetään kanan laadukkainta osaa eli paistia. On hyvä muistaa, että kanan lisäksi tarjolla on myös samalla tavalla valmistettu Dippikukkakaali.

Dippikana ja Dippikukkakaali ovat loistavia esimerkkejä siitä, miten Kotipizzan tuotekehitys parhaimmillaan toimii. Kunnianhimo on ollut korkealla ja luovassa prosessissa on uskallettu ajatella pizzalaatikon ulkopuolelta. Kaiken keskellä on ollut ajatus siitä, miten korkealaatuista raaka-ainetta voisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan odotusten ylittämiseksi. Loistavaa työtä pääkokkimme Ripen johtamalta tiimiltä!

Tuotekehitys on jatkossa entistäkin tärkeämmässä roolissa Kotipizzan tarinassa. Suomalaisten odotukset ja vaatimukset ruuan ja ravintolakokemuksen suhteen nousevat jatkuvasti. Se edellyttää jatkuvasti parempia suorituksia myös ravintolaketjuilta.

Tarjolla täytyy olla tasaisin väliajoin uutuuksia, joissa on juuri riittävästi jotain uutta ja jännittävää, mutta myös riittävästi tuttua ja turvallista. Kaikista uutuustuotteista ei voi tulla jättimenestyksiä, mutta yrittää täytyy. Hittituotteen takana on paljon inspiraatiota ja vielä enemmän kovaa työtä – ja usein myös hitunen hyvää onnea.

Niinpä pian pukkaa taas uutta. Viikon päästä Kotipizzan listalle ilmestyy tuhti kesäpizza Grillikeisari. Juhannuksen alla on uutuusjäätelöiden vuoro. Vesi nousee jo kielelle!

Vuoden vastuullisin ravintolaketju

Eilen julkaistiin Euroopan suurin vastuullisuutta mittaava bränditutkimus Sustainable Brand Index. Tutkimuksessa selvitetään vuosittain kuluttajien arvioita vastuullisista brändeistä. Suomessa toimivia brändejä tutkittiin tänä vuonna 174.

Kotipizza palkittiin vuoden vastuullisimpana ravintolaketjuna. On suuri kunnia saada tällainen tunnustus. Palkinto kuuluu meille jokaiselle melkein kahdelletuhannelle kotipizzalaiselle.

Sustainable Brand Index -tutkimusta on tehty yhdeksän vuoden ajan ja siinä tutkitaan kunkin maan suurimpia brändejä eri toimialoilta viidestä eri maasta. Brändit on valittu kustakin maasta siten, että ne ovat markkinallaan suurimpia ja tunnetuimpia. Kotipizza on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 2015 saakka eli käytännössä siitä lähtien, kun vastuullisuustyömme lähti käyntiin.

Kotipizzan sijoitus Suomen vastuullisimpana brändinä on parantunut tasaisesti vuosi vuodelta. Kotipizza on nyt 37. vastuullisin yritys Suomessa sekä vastuullisin franchisingyritys, mistä olen hurjan ylpeä. Olen erityisen tyytyväinen myös siitä, että nimenomaan kuluttajat ovat huomanneet vastuullisuustyömme ja luottavat meihin.

Sustainable Brand Indexissä selvitetään brändien lisäksi myös yleistä kuluttajien ostokäyttäytymistä ja vastuullisuuteen liittyviä trendejä.

Suomessa kuluttajat kertovat arvostavansa vastuullisuutta erittäin paljon. Vastuullisuudesta keskustellaan lähipiirin kanssa ja 76 prosenttia kuluttajista sanoo sen vaikuttavan ostokäyttäytymiseen. On kuitenkin kiinnostavaa, etteivät arvot näy aina käytännössä. Tutkimuksen mukaan vain 38 prosenttia vastaajista ostaa vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Ero on suuri.

Mitä me sitten voimme tehdä, jotta kuluttajat myös käyttäytyvät arvojensa mukaisesti ja panostavat vastuullisiin tuotteisiin?

Ensinnäkin vastuullisuus ei voi tulevaisuudessa olla enää brändistä erillinen asia. Brändin ja vastuullisuuden pitää olla yhtä.

Kotipizzassa vastuullisuus lähtee missiosta. Tuskin monelle tulee mieleen ostaa vastuullista pizzaa, mutta meille on tärkeää, että pizzamme on valmistettu kestävästi tuotetuista raaka-aineista ja että yrittäjämme voivat hyvin. Uskomme, että se lisää kuluttajien luottamusta Kotipizzaa kohtaan ja edistää kanta-asiakkuuden syntymistä.

Toiseksi jokaisen yrityksen on varmistettava vastuullisuus omalla toiminnallaan, oli sitten kyse ympäristön tai ihmisten hyvinvoinnista. Olemme esimerkiksi mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Vastuullisuustyömme on kuitenkin vasta alussa. Tällä hetkellä Kotipizzassa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on ruokahävikin mittaaminen ja vähentäminen. Missio ja arvot eivät siis voi olla pelkkiä suuria sanoja. Niiden mukaan täytyy toimia joka päivä.

Kulttuuriuutisia!

Yrityskulttuurista on tapana sanoa, että se syö strategian aamiaiseksi. Muutenkin yrityskulttuurista puhutaan paljon. Aika harvoin kuitenkin näkee selkeitä määritelmiä sille, mitä yrityskulttuurilla tarkoitetaan.

Ylivoimaisesti parhaan kiteytyksen yrityskulttuurin sisällöstä ja merkityksestä olen kuullut Panu Luukalta. Panu siteerasi DealDashin perustajaa William Wolframia: ”Yrityskulttuuri on se, mitä yrityksessä tapahtuu silloin kun kukaan ei ole katsomassa”.

Panu tietää asiasta paljon itsekin, sillä hän työskentelee Leidenschaft-nimisessä yrityskulttuuriin erikoistuneessa yrityksessä, joka on ollut mukana työstämässä myös Kotipizza Groupin kulttuuria. Kulttuurityömme taustalla on ollut tarve määritellä se, mitä tarkoittaa työskennellä Groupissa, johon kuuluu Kotipizza-ketjun lisäksi kasvava joukko muita ketjuja. Työn aikana kulttuuriprojekti on saanut toisenkin tavoitteen, kun olemme saaneet uuden omistajan norjalaisesta Orkla-konsernista. Juuri nyt on ollut hyvä hetki määritellä meidän oma suomalainen yritysidentiteettimme, ja millaisena haluamme sen säilyttää.

Kulttuurityön tärkein saavutus tähän mennessä on kirjanen, joka pukee Kotipizza Groupin kulttuurin kuviksi ja sanoiksi. Jo aiemmin strategiassa määriteltyjen arvojemme – ”rakasta sitä mitä teet”, ”halu kokeilla”, ”tahto onnistua” ja ”yhdessä” – pohjalta on myös annettu kymmenen arvotekoa, joita noudattamalla kulttuuri muuttuu konkreettiseksi.

Tärkeä osa kulttuurikirjasta on sen kuvitus, josta vastaa Linda Saukko-Rauta, luottonaisemme, joka on jo aiemmin kuvittanut Kotipizzan strategian ja ”Road to 2020” -tiekartan. Kulttuurikuva onkin jo ripustettu toimistomme seinälle strategian ja tiekartan väliin.

Kotipizza Groupin kulttuuri ei tietenkään ole tällä valmis. Työ kulttuurin parissa jatkuu vielä koko vuoden, kun tiimit kehittävät konkreettisia hankkeita eri arvotekojen pohjalta. Me johtoryhmässä olemme jo lanseeranneet kiittämisteeman pohjalta erityisen kiitoskortin, joilla jokainen Groupin työntekijä voi kiittää työkavereitaan erityisen onnistuneista tai kivoista teoista, tai ihan muuten vaan.

Lisäpohjaa kulttuurin pohtimiselle tarjoaa myös Panu Luukan erinomainen uusi kirja Yrityskulttuuri on kuningas. ”Suomi on täynnä työpaikkoja, joissa huippuosaavat työntekijät käyvät tekemässä minimisuorituksen. Syynä on useimmiten se, että suomalaiset työpaikat ovat tylsiä ja harmaita. Työntekijä ei osaa innostua työssään, ei vaikka haluaisi”, Panu kirjoittaa.

Toimitusjohtajana minun kaikkein tärkein tehtäväni on huolehtia yhdessä kaikkien Kotipizza Groupin työntekijöiden kanssa siitä, ettei meistä tule ikinä tuollainen työpaikka.

Ruokatrendit 2019

Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.

Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?

Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.

Ruoka tulee kotiovelle

Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?

Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.

Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.

Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!

 Burgeripihvi ilman lihaa

Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.

Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.

Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!

Kauraa muuallakin kuin puurossa

Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.

Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.

Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.

Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.

Ruoka ottaa kantaa

Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.

Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.

Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.