Tunniste: digitaalisuus

En usko haamuihin

Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.

Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt.

Ruokatrendit 2019

Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.

Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?

Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.

Ruoka tulee kotiovelle

Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?

Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.

Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.

Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!

 Burgeripihvi ilman lihaa

Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.

Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.

Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!

Kauraa muuallakin kuin puurossa

Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.

Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.

Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.

Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.

Ruoka ottaa kantaa

Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.

Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.

Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.

Ruokaa suuhun, ei roskiin

Nyt vietetään valtakunnallista ruokahävikkiviikkoa, jolla pyritään nostamaan ruuan arvostusta. Tutkimusten mukaan Suomessa joka kymmenes leipäpala, peruna ja kasvis päätyy roskiin. Hurja ajatus, kun tilastoa peilaa esimerkiksi leipäjonojen pituuteen tai ruuantuotannon kasvaviin tarpeisiin maailmassa.

Digitaalinen kosketus

Viime syksynä sain kunnian osallistua IBM:n BusinessConnect 2014 -tapahtumaan, jossa käsiteltiin monin eri tavoin älykkään teknologian tuloa työhön, liike-elämään ja vähän vapaa-aikaankin. Omassa puheenvuorossani kerroin Kotipizzan digitaalisista kosketuspisteistä, ja päivän päätteeksi pääsin vielä osallistumaan viihteelliseen keskusteluun älykkäästä teknologiasta arkipäivässä. Keskustelua johti André Noel Chaker ja keskustelua kävi kanssani todella karismaattinen ryhmä: Maija Vilkkumaa, Iina Kuustonen, Kalle Palander sekä MTV:n toimitusjohtaja Heikki Rotko.