Perinteet ovat tärkeitä. Yksi tämän blogin perinteistä on se, että käyn aina näin vuoden alussa läpi ruoka- ja ravintola-alan trendejä.
Tässä ennustukseni vuodelle 2020. Toivottavasti maistuu!
Nousevan auringon ja ruuan maa
Japanilainen ruoka on tähän asti tarkoittanut useimmille suomalaisille sushia. Tokion kesäolympialaisten alla kiinnostus Japania kohtaan kuitenkin kasvaa, ja maan rikas ja ruokakulttuurikin pääsee entistä monipuolisemmin esiin. Itse pidän erityisesti japanilaisista okonomiyaki-paistoksista, joissa on sekä munakkaan että pizzan piirteitä. Kiinnostava ilmiö on myös konstailemattomaan mutta korkealaatuiseen baariruokaan keskittyvä izakaya, joka on ikään kuin japanilaisten vastaus brittien gastropub-kulttuurille. Helsingissä on jo avattu ilmiölle omistautunut ravintola ja izakaya on myös yksi Stockmannin Food Market Herkun tämän vuoden teemoista.
Oikeaa ruokaa lapsille
Aikoinaan lapsille oli ravintoloissa tarjolla pääasiassa nauravia nakkeja tai animaatioelokuvien mainosrihkaman kylkiäisinä myytäviä sokeripommeja. Nyt yhä useampi ravintola alkaa suhtautua lapsiinkin vakavasti otettavina asiakkaina, joiden arvostelukykyä kannattaa kunnioittaa. Parhaat lastenannokset ovat aivan samaa hyvää ruokaa kuin aikuistenkin annokset – ainoastaan pienempiä. Erinomainen esimerkki on Social Burgerjointin Bronx Jr -juustoburger, joka on samaa tavaraa kuin täysikokoinen Bronx. Samalla asialla on myös Fafa’s-ketju, joka on lanseerannut tuhdeista pitaleivistään pienempään nälkään sopivat Jr-versiot.
Kuva: Brinna
Hävikin hyötykäyttö
Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Enää kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, mitä ruoka- ja ravintola-ala voi tehdä pakkauskokojen ja kuljetusten optimoimiseksi ja ruuan säilyvyyden parantamiseksi. Vaikka oltaisiin miten tehokkaita, ravintoloissa syntyy väistämättä aina jonkin verran hävikkiannoksia, mutta onneksi myös niiden hyödyntämiseksi on jatkuvasti enemmän käytännön keinoja. Yksi hienoimmista on hävikkiannoksia edulliseen hintaan välittävä ResQ Club -palvelu (https://www.pizzaguy.fi/havikki-voitoksi/), jota käytetään Kotipizza-ravintoloissa. Sekä asiakkaat että Kotipizza-yrittäjät ovat ottaneet ResQ Clubin erinomaisesti vastaan, eikä syyttä: laskujemme mukaan hävikki on vähentynyt palvelua käyttävissä ravintoloissa jopa neljännekseen entisestä.
Kuljetus muokkaa ravintolaa
Ruuan kuljetus kotiin tai työpaikalle ei ole enää uusi ilmiö. Konsulttiyhtiön McKinsey arvioi, että ruokaa kuljetetaan vuosittain 83 miljardilla eurolla, ja että kuljetus vastaa jo neljää prosenttia ravintolabisneksen koko liikevaihdosta. Monessa paikassa – kuten esimerkiksi Kotipizza-ketjussa – osuus on vielä moninkertainen. Niinpä on vain ajan kysymys, että kuljetus alkaa muokata myös ravintolatiloja ja koko ravintolakokemusta. En usko, että ns. haamukeittiöilmiön merkitys kasvaa kovin suureksi, mutta muuten tullaan jo pian näkemään, miten erityisesti fast casual -ketjuravintolat muuttuvat noutopisteiksi, jotka mahdollistavat kuljetuksen ja paikalla herkuttelun entistä tehokkaammin ja viihtyisämmin.
Iloa ilman alkoholia
Ylenpalttinen juominen ei ole ikinä ollut fiksua, ja nyt varsinkin nuoret ikäluokat vähentävät entisestään alkoholin kulutusta. Ravintola-ala pyrkii vastaamaan tilanteeseen valikoimalla, joka varmistaa, ettei autoilevankaan ravintola-asiakkaan tarvitse aina skoolata pelkällä hanavedellä. Alkoholittomat cocktailit ovat nousseet jo omaksi ilmiökseen, ja ruokaravintoloissa panostetaan usein kombuchaan ja muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, joissa riittää nyansseja melkein kuin viineissä. Itse iloitsen erityisesti siitä, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden valikoima on noussut sekä määrässä että laadussa aivan uudelle tasolle. Kippis!
