Kukaan ei himoitse vastuullista pizzaa

Kotipizza teetti syksyllä 2016 bränditutkimuksen, jonka yhteydessä kysyttiin myös suomalaisten asenteista kasvispohjaista ruokaa kohtaan. Tuloksista paljastui, että kasvisten syöminen oli jo tuolloin kaikkea muuta kuin ohimenevä muoti-ilmiö. Peräti puolet sekasyöjinä pitävistä suomalaisista kertoi aikovansa vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan.

Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon. Kotipizza Groupin emoyhtiön Orklan tänään julkistama tutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat jatkuvasti vakavammin syömänsä ruuan ympäristövaikutuksiin.

Orklan tutkimusta varten on haastateltu tuhansia ihmisiä eri Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tuloksien valossa suomalaiset ovat ympäristöasioissa lähes yhtä edistyksellisiä kuin ruotsalaiset – joita voikin pitää monella tavalla jopa maailman ympäristötietoisimpana kansana.

Erityisen mielenkiintoisia ovat tulokset, jotka koskevat kasvissyöntiä. Varsinaisten kasvissyöjien osuus koko väestöstä on edelleen aika pieni, sillä vain noin kahdeksan prosenttia suomalaisista ei syö lainkaan lihaa. Fleksaajia – eli ihmisiä, jotka syövät lihaa, mutta vain satunnaisesti – on jo hieman enemmän, yhdeksän prosenttia.

Erityisen iloinen olen siitä, että tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kasvisruokaan avoimemmin kuin minkään naapurimaan asukkaat. Jo 37 prosenttia suomalaisista on syönyt kasvispizzaa!

Tästä samasta ilmiöstä kertovat myös Kotipizzan myyntiluvut. Loppukesästä lanseeraamamme täysin lihaton Superseitan-pizza on otettu erinomaisesti vastaan, ja muut lihattomat suosikkimme, kuten Mozzarella ja Zorbas, menestyvät jatkuvasti paremmin.Kaikki eivät halua ryhtyä täysin kasvissyöjiksi eikä kaikkien tarvitsekaan. Tärkeää on, että kuluttajille on tarjolla houkuttelevia kasvispohjaisia vaihtoehtoja. Syyllistämällä tai lisäämällä ilmastoahdistusta ei saa ketään luopumaan lihan syönnistä.

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset kuluttajat eivät halua kieltoja tai boikotteja. He haluavat tehdä vastuullisia valintoja.

Brändien tehtävä on vastata huutoon. Myös meidän ravintola-alan toimijoiden täytyy tehdä töitä sen puolesta, että kuluttajille on tarjolla vastuullisia vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä houkuttelevia kuin ne, joihin he ovat tottuneet. Meidän täytyy myös kertoa toimistamme ja ottaa tarvittaessa kantaa.

Meillä Kotipizzassa on tapana sanoa, ettei kukaan himoitse vastuullista pizzaa. Melkein jokainen himoitsee sen sijaan joskus herkullista pizzaa – ja moni valitsee mielellään myös sen herkullisen kasvispohjaisen vaihtoehdon. Olen aivan varma, että fleksaaminen yleistyy nyt, kun kasvispohjaisen ruuan valitseminen on jatkuvasti helpompaa ja herkullisempaa.

Heitä pomo voltti

Tiesitkö, että tänään vietetään Pomon päivää? Amerikasta lähtenyttä juhlaa on viime vuosina juurrutettu myös Suomeen, ja hyvä niin.

Kyse ei tietenkään ole siitä, että me pomot kaipaisimme juhlaliputusta tai hurraahuutoja. Meistä pidetään kyllä monin tavoin hyvää huolta. Päivän tarkoitus on pikemminkin herättää keskustelua pomouden olemuksesta ja ennen kaikkea siitä, millainen on hyvä pomo. Lue lisää »

#tyttöjenpuolella joka päivä

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä Tyttöjen päivää. Päivä on ajankohtainen Kotipizza Groupille senkin vuoksi, että Kotipizza-ketju tukee lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin työtä tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseksi. Meille on  tärkeää tukea tyttöjen tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja siten myös esimerkiksi yrittäjyyteen. Samoja asioita korostan myös luottamustehtävässäni Plan International Suomen hallituksen jäsenenä.

Ikimuistoisinta Tyttöjen päivää Kotipizzassa vietettiin kaksi vuotta sitten, kun osallistuimme Plan Internationalin Girls Takeover -hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli tarjota tytöille ja nuorille naisille käytännön kokemusta vastuullisista johtajan tehtävistä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että luovutin toimitusjohtajan tehtäväni päiväksi tuolloin 16-vuotiaalle Nella Kuosmaselle, tuusulalaiselle lukion ykkösluokkaiselle ja Plan International Suomen lasten hallituksen jäsenelle. Lue lisää »

Ilmojen korkeajännitys

Koululaiset ovat tänään lakossa ilmaston puolesta. Finnwatch-järjestö on haastanut myös Kotipizza-ketjun mukaan lakkoon.

Olemme ottaneet haasteen vastaan. Me Kotipizzassa ymmärrämme, kuinka vakava ongelma ilmastonmuutos on tälle planeetalle ja kaikille sen asukkaille. Lue lisää »

Hävikki voitoksi

Tänään käynnistyy valtakunnallinen hävikkiviikko, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta ruokahävikistä ja löytää keinoja sen vähentämiseksi.

Kyse on kaikkea muuta kuin pikkuasiasta. Maailmassa tuotetusta ruuasta noin kolmasosa menee hävikkiin, mikä aiheuttaa lähes 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa hävikin osuus ruokaketjussa on noin 15 prosenttia. Ruokahävikin vähentäminen on yksi keskeisistä tavoista taistella ilmastonmuutosta vastaan. Lue lisää »

En usko haamuihin

Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.

Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt. Lue lisää »

Uutta pukkaa

Pari viikkoa sitten Kotipizzan ruokalistalle ilmestyi kokonaan uudenlainen tuote. Dippikana on kotimaista kananpoikaa, joka on maissipaneroitu ja paistettu sitten uunissa. Herkut tarjoillaan näppärissä kipoissa Aura-juuston ja rucolanversojen kera, ja kyytipojaksi saa vielä dippikastikkeita, joissa kananpalasia on mukava kostuttaa. Oma suosikkini on juuri sopivan tulinen chipotledippi.

Ja kyllä maistuu! Eikä pelkästään minulle. Dip-pa-daita on hoettu viime viikkoina aika monessa perheessä. Lue lisää »

Vuoden vastuullisin ravintolaketju

Eilen julkaistiin Euroopan suurin vastuullisuutta mittaava bränditutkimus Sustainable Brand Index. Tutkimuksessa selvitetään vuosittain kuluttajien arvioita vastuullisista brändeistä. Suomessa toimivia brändejä tutkittiin tänä vuonna 174.

Kotipizza palkittiin vuoden vastuullisimpana ravintolaketjuna. On suuri kunnia saada tällainen tunnustus. Palkinto kuuluu meille jokaiselle melkein kahdelletuhannelle kotipizzalaiselle.

Sustainable Brand Index -tutkimusta on tehty yhdeksän vuoden ajan ja siinä tutkitaan kunkin maan suurimpia brändejä eri toimialoilta viidestä eri maasta. Brändit on valittu kustakin maasta siten, että ne ovat markkinallaan suurimpia ja tunnetuimpia. Kotipizza on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 2015 saakka eli käytännössä siitä lähtien, kun vastuullisuustyömme lähti käyntiin.

Kotipizzan sijoitus Suomen vastuullisimpana brändinä on parantunut tasaisesti vuosi vuodelta. Kotipizza on nyt 37. vastuullisin yritys Suomessa sekä vastuullisin franchisingyritys, mistä olen hurjan ylpeä. Olen erityisen tyytyväinen myös siitä, että nimenomaan kuluttajat ovat huomanneet vastuullisuustyömme ja luottavat meihin.

Sustainable Brand Indexissä selvitetään brändien lisäksi myös yleistä kuluttajien ostokäyttäytymistä ja vastuullisuuteen liittyviä trendejä.

Suomessa kuluttajat kertovat arvostavansa vastuullisuutta erittäin paljon. Vastuullisuudesta keskustellaan lähipiirin kanssa ja 76 prosenttia kuluttajista sanoo sen vaikuttavan ostokäyttäytymiseen. On kuitenkin kiinnostavaa, etteivät arvot näy aina käytännössä. Tutkimuksen mukaan vain 38 prosenttia vastaajista ostaa vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Ero on suuri.

Mitä me sitten voimme tehdä, jotta kuluttajat myös käyttäytyvät arvojensa mukaisesti ja panostavat vastuullisiin tuotteisiin?

Ensinnäkin vastuullisuus ei voi tulevaisuudessa olla enää brändistä erillinen asia. Brändin ja vastuullisuuden pitää olla yhtä.

Kotipizzassa vastuullisuus lähtee missiosta. Tuskin monelle tulee mieleen ostaa vastuullista pizzaa, mutta meille on tärkeää, että pizzamme on valmistettu kestävästi tuotetuista raaka-aineista ja että yrittäjämme voivat hyvin. Uskomme, että se lisää kuluttajien luottamusta Kotipizzaa kohtaan ja edistää kanta-asiakkuuden syntymistä.

Toiseksi jokaisen yrityksen on varmistettava vastuullisuus omalla toiminnallaan, oli sitten kyse ympäristön tai ihmisten hyvinvoinnista. Olemme esimerkiksi mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Vastuullisuustyömme on kuitenkin vasta alussa. Tällä hetkellä Kotipizzassa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on ruokahävikin mittaaminen ja vähentäminen. Missio ja arvot eivät siis voi olla pelkkiä suuria sanoja. Niiden mukaan täytyy toimia joka päivä.

Kulttuuriuutisia!

Yrityskulttuurista on tapana sanoa, että se syö strategian aamiaiseksi. Muutenkin yrityskulttuurista puhutaan paljon. Aika harvoin kuitenkin näkee selkeitä määritelmiä sille, mitä yrityskulttuurilla tarkoitetaan.

Ylivoimaisesti parhaan kiteytyksen yrityskulttuurin sisällöstä ja merkityksestä olen kuullut Panu Luukalta. Panu siteerasi DealDashin perustajaa William Wolframia: ”Yrityskulttuuri on se, mitä yrityksessä tapahtuu silloin kun kukaan ei ole katsomassa”.

Panu tietää asiasta paljon itsekin, sillä hän työskentelee Leidenschaft-nimisessä yrityskulttuuriin erikoistuneessa yrityksessä, joka on ollut mukana työstämässä myös Kotipizza Groupin kulttuuria. Kulttuurityömme taustalla on ollut tarve määritellä se, mitä tarkoittaa työskennellä Groupissa, johon kuuluu Kotipizza-ketjun lisäksi kasvava joukko muita ketjuja. Työn aikana kulttuuriprojekti on saanut toisenkin tavoitteen, kun olemme saaneet uuden omistajan norjalaisesta Orkla-konsernista. Juuri nyt on ollut hyvä hetki määritellä meidän oma suomalainen yritysidentiteettimme, ja millaisena haluamme sen säilyttää.

Kulttuurityön tärkein saavutus tähän mennessä on kirjanen, joka pukee Kotipizza Groupin kulttuurin kuviksi ja sanoiksi. Jo aiemmin strategiassa määriteltyjen arvojemme – ”rakasta sitä mitä teet”, ”halu kokeilla”, ”tahto onnistua” ja ”yhdessä” – pohjalta on myös annettu kymmenen arvotekoa, joita noudattamalla kulttuuri muuttuu konkreettiseksi.

Tärkeä osa kulttuurikirjasta on sen kuvitus, josta vastaa Linda Saukko-Rauta, luottonaisemme, joka on jo aiemmin kuvittanut Kotipizzan strategian ja ”Road to 2020” -tiekartan. Kulttuurikuva onkin jo ripustettu toimistomme seinälle strategian ja tiekartan väliin.

Kotipizza Groupin kulttuuri ei tietenkään ole tällä valmis. Työ kulttuurin parissa jatkuu vielä koko vuoden, kun tiimit kehittävät konkreettisia hankkeita eri arvotekojen pohjalta. Me johtoryhmässä olemme jo lanseeranneet kiittämisteeman pohjalta erityisen kiitoskortin, joilla jokainen Groupin työntekijä voi kiittää työkavereitaan erityisen onnistuneista tai kivoista teoista, tai ihan muuten vaan.

Lisäpohjaa kulttuurin pohtimiselle tarjoaa myös Panu Luukan erinomainen uusi kirja Yrityskulttuuri on kuningas. ”Suomi on täynnä työpaikkoja, joissa huippuosaavat työntekijät käyvät tekemässä minimisuorituksen. Syynä on useimmiten se, että suomalaiset työpaikat ovat tylsiä ja harmaita. Työntekijä ei osaa innostua työssään, ei vaikka haluaisi”, Panu kirjoittaa.

Toimitusjohtajana minun kaikkein tärkein tehtäväni on huolehtia yhdessä kaikkien Kotipizza Groupin työntekijöiden kanssa siitä, ettei meistä tule ikinä tuollainen työpaikka.

Ruokatrendit 2019

Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.

Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?

Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.

Ruoka tulee kotiovelle

Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?

Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.

Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.

Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!

 Burgeripihvi ilman lihaa

Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.

Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.

Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!

Kauraa muuallakin kuin puurossa

Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.

Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.

Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.

Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.

Ruoka ottaa kantaa

Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.

Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.

Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.