Ruokatrendit 2020

Perinteet ovat tärkeitä. Yksi tämän blogin perinteistä on se, että käyn aina näin vuoden alussa läpi ruoka- ja ravintola-alan trendejä.

Tässä ennustukseni vuodelle 2020. Toivottavasti maistuu!

Nousevan auringon ja ruuan maa

Japanilainen ruoka on tähän asti tarkoittanut useimmille suomalaisille sushia. Tokion kesäolympialaisten alla kiinnostus Japania kohtaan kuitenkin kasvaa, ja maan rikas ja ruokakulttuurikin pääsee entistä monipuolisemmin esiin. Itse pidän erityisesti japanilaisista okonomiyaki-paistoksista, joissa on sekä munakkaan että pizzan piirteitä. Kiinnostava ilmiö on myös konstailemattomaan mutta korkealaatuiseen baariruokaan keskittyvä izakaya, joka on ikään kuin japanilaisten vastaus brittien gastropub-kulttuurille. Helsingissä on jo avattu ilmiölle omistautunut ravintola ja izakaya on myös yksi Stockmannin Food Market Herkun tämän vuoden teemoista.

Oikeaa ruokaa lapsille

Aikoinaan lapsille oli ravintoloissa tarjolla pääasiassa nauravia nakkeja tai animaatioelokuvien mainosrihkaman kylkiäisinä myytäviä sokeripommeja. Nyt yhä useampi ravintola alkaa suhtautua lapsiinkin vakavasti otettavina asiakkaina, joiden arvostelukykyä kannattaa kunnioittaa. Parhaat lastenannokset ovat aivan samaa hyvää ruokaa kuin aikuistenkin annokset – ainoastaan pienempiä. Erinomainen esimerkki on Social Burgerjointin Bronx Jr -juustoburger, joka on samaa tavaraa kuin täysikokoinen Bronx. Samalla asialla on myös Fafa’s-ketju, joka on lanseerannut tuhdeista pitaleivistään pienempään nälkään sopivat Jr-versiot.

Kuva: Brinna

Hävikin hyötykäyttö

Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Enää kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, mitä ruoka- ja ravintola-ala voi tehdä pakkauskokojen ja kuljetusten optimoimiseksi ja ruuan säilyvyyden parantamiseksi. Vaikka oltaisiin miten tehokkaita, ravintoloissa syntyy väistämättä aina jonkin verran hävikkiannoksia, mutta onneksi myös niiden hyödyntämiseksi on jatkuvasti enemmän käytännön keinoja. Yksi hienoimmista on hävikkiannoksia edulliseen hintaan välittävä ResQ Club -palvelu (https://www.pizzaguy.fi/havikki-voitoksi/), jota käytetään Kotipizza-ravintoloissa. Sekä asiakkaat että Kotipizza-yrittäjät ovat ottaneet ResQ Clubin erinomaisesti vastaan, eikä syyttä: laskujemme mukaan hävikki on vähentynyt palvelua käyttävissä ravintoloissa jopa neljännekseen entisestä.

Kuljetus muokkaa ravintolaa

Ruuan kuljetus kotiin tai työpaikalle ei ole enää uusi ilmiö. Konsulttiyhtiön McKinsey arvioi, että ruokaa kuljetetaan vuosittain 83 miljardilla eurolla, ja että kuljetus vastaa jo neljää prosenttia ravintolabisneksen koko liikevaihdosta. Monessa paikassa – kuten esimerkiksi Kotipizza-ketjussa – osuus on vielä moninkertainen. Niinpä on vain ajan kysymys, että kuljetus alkaa muokata myös ravintolatiloja ja koko ravintolakokemusta. En usko, että ns. haamukeittiöilmiön merkitys kasvaa kovin suureksi, mutta muuten tullaan jo pian näkemään, miten erityisesti fast casual -ketjuravintolat muuttuvat noutopisteiksi, jotka mahdollistavat kuljetuksen ja paikalla herkuttelun entistä tehokkaammin ja viihtyisämmin.

Iloa ilman alkoholia

Ylenpalttinen juominen ei ole ikinä ollut fiksua, ja nyt varsinkin nuoret ikäluokat vähentävät entisestään alkoholin kulutusta. Ravintola-ala pyrkii vastaamaan tilanteeseen valikoimalla, joka varmistaa, ettei autoilevankaan ravintola-asiakkaan tarvitse aina skoolata pelkällä hanavedellä. Alkoholittomat cocktailit ovat nousseet jo omaksi ilmiökseen, ja ruokaravintoloissa panostetaan usein kombuchaan ja muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, joissa riittää nyansseja melkein kuin viineissä. Itse iloitsen erityisesti siitä, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden valikoima on noussut sekä määrässä että laadussa aivan uudelle tasolle. Kippis!

Kukaan ei himoitse vastuullista pizzaa

Kotipizza teetti syksyllä 2016 bränditutkimuksen, jonka yhteydessä kysyttiin myös suomalaisten asenteista kasvispohjaista ruokaa kohtaan. Tuloksista paljastui, että kasvisten syöminen oli jo tuolloin kaikkea muuta kuin ohimenevä muoti-ilmiö. Peräti puolet sekasyöjinä pitävistä suomalaisista kertoi aikovansa vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan.

Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon. Kotipizza Groupin emoyhtiön Orklan tänään julkistama tutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat jatkuvasti vakavammin syömänsä ruuan ympäristövaikutuksiin.

Orklan tutkimusta varten on haastateltu tuhansia ihmisiä eri Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tuloksien valossa suomalaiset ovat ympäristöasioissa lähes yhtä edistyksellisiä kuin ruotsalaiset – joita voikin pitää monella tavalla jopa maailman ympäristötietoisimpana kansana.

Erityisen mielenkiintoisia ovat tulokset, jotka koskevat kasvissyöntiä. Varsinaisten kasvissyöjien osuus koko väestöstä on edelleen aika pieni, sillä vain noin kahdeksan prosenttia suomalaisista ei syö lainkaan lihaa. Fleksaajia – eli ihmisiä, jotka syövät lihaa, mutta vain satunnaisesti – on jo hieman enemmän, yhdeksän prosenttia.

Erityisen iloinen olen siitä, että tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kasvisruokaan avoimemmin kuin minkään naapurimaan asukkaat. Jo 37 prosenttia suomalaisista on syönyt kasvispizzaa!

Tästä samasta ilmiöstä kertovat myös Kotipizzan myyntiluvut. Loppukesästä lanseeraamamme täysin lihaton Superseitan-pizza on otettu erinomaisesti vastaan, ja muut lihattomat suosikkimme, kuten Mozzarella ja Zorbas, menestyvät jatkuvasti paremmin.Kaikki eivät halua ryhtyä täysin kasvissyöjiksi eikä kaikkien tarvitsekaan. Tärkeää on, että kuluttajille on tarjolla houkuttelevia kasvispohjaisia vaihtoehtoja. Syyllistämällä tai lisäämällä ilmastoahdistusta ei saa ketään luopumaan lihan syönnistä.

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset kuluttajat eivät halua kieltoja tai boikotteja. He haluavat tehdä vastuullisia valintoja.

Brändien tehtävä on vastata huutoon. Myös meidän ravintola-alan toimijoiden täytyy tehdä töitä sen puolesta, että kuluttajille on tarjolla vastuullisia vaihtoehtoja, jotka ovat vähintään yhtä houkuttelevia kuin ne, joihin he ovat tottuneet. Meidän täytyy myös kertoa toimistamme ja ottaa tarvittaessa kantaa.

Meillä Kotipizzassa on tapana sanoa, ettei kukaan himoitse vastuullista pizzaa. Melkein jokainen himoitsee sen sijaan joskus herkullista pizzaa – ja moni valitsee mielellään myös sen herkullisen kasvispohjaisen vaihtoehdon. Olen aivan varma, että fleksaaminen yleistyy nyt, kun kasvispohjaisen ruuan valitseminen on jatkuvasti helpompaa ja herkullisempaa.

Heitä pomo voltti

Tiesitkö, että tänään vietetään Pomon päivää? Amerikasta lähtenyttä juhlaa on viime vuosina juurrutettu myös Suomeen, ja hyvä niin.

Kyse ei tietenkään ole siitä, että me pomot kaipaisimme juhlaliputusta tai hurraahuutoja. Meistä pidetään kyllä monin tavoin hyvää huolta. Päivän tarkoitus on pikemminkin herättää keskustelua pomouden olemuksesta ja ennen kaikkea siitä, millainen on hyvä pomo. Lue lisää »

#tyttöjenpuolella joka päivä

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä Tyttöjen päivää. Päivä on ajankohtainen Kotipizza Groupille senkin vuoksi, että Kotipizza-ketju tukee lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin työtä tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseksi. Meille on  tärkeää tukea tyttöjen tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja siten myös esimerkiksi yrittäjyyteen. Samoja asioita korostan myös luottamustehtävässäni Plan International Suomen hallituksen jäsenenä.

Ikimuistoisinta Tyttöjen päivää Kotipizzassa vietettiin kaksi vuotta sitten, kun osallistuimme Plan Internationalin Girls Takeover -hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli tarjota tytöille ja nuorille naisille käytännön kokemusta vastuullisista johtajan tehtävistä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että luovutin toimitusjohtajan tehtäväni päiväksi tuolloin 16-vuotiaalle Nella Kuosmaselle, tuusulalaiselle lukion ykkösluokkaiselle ja Plan International Suomen lasten hallituksen jäsenelle. Lue lisää »

Ilmojen korkeajännitys

Koululaiset ovat tänään lakossa ilmaston puolesta. Finnwatch-järjestö on haastanut myös Kotipizza-ketjun mukaan lakkoon.

Olemme ottaneet haasteen vastaan. Me Kotipizzassa ymmärrämme, kuinka vakava ongelma ilmastonmuutos on tälle planeetalle ja kaikille sen asukkaille. Lue lisää »

Hävikki voitoksi

Tänään käynnistyy valtakunnallinen hävikkiviikko, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta ruokahävikistä ja löytää keinoja sen vähentämiseksi.

Kyse on kaikkea muuta kuin pikkuasiasta. Maailmassa tuotetusta ruuasta noin kolmasosa menee hävikkiin, mikä aiheuttaa lähes 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa hävikin osuus ruokaketjussa on noin 15 prosenttia. Ruokahävikin vähentäminen on yksi keskeisistä tavoista taistella ilmastonmuutosta vastaan. Lue lisää »

En usko haamuihin

Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.

Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt. Lue lisää »

Uutta pukkaa

Pari viikkoa sitten Kotipizzan ruokalistalle ilmestyi kokonaan uudenlainen tuote. Dippikana on kotimaista kananpoikaa, joka on maissipaneroitu ja paistettu sitten uunissa. Herkut tarjoillaan näppärissä kipoissa Aura-juuston ja rucolanversojen kera, ja kyytipojaksi saa vielä dippikastikkeita, joissa kananpalasia on mukava kostuttaa. Oma suosikkini on juuri sopivan tulinen chipotledippi.

Ja kyllä maistuu! Eikä pelkästään minulle. Dip-pa-daita on hoettu viime viikkoina aika monessa perheessä. Lue lisää »

Vuoden vastuullisin ravintolaketju

Eilen julkaistiin Euroopan suurin vastuullisuutta mittaava bränditutkimus Sustainable Brand Index. Tutkimuksessa selvitetään vuosittain kuluttajien arvioita vastuullisista brändeistä. Suomessa toimivia brändejä tutkittiin tänä vuonna 174.

Kotipizza palkittiin vuoden vastuullisimpana ravintolaketjuna. On suuri kunnia saada tällainen tunnustus. Palkinto kuuluu meille jokaiselle melkein kahdelletuhannelle kotipizzalaiselle.

Sustainable Brand Index -tutkimusta on tehty yhdeksän vuoden ajan ja siinä tutkitaan kunkin maan suurimpia brändejä eri toimialoilta viidestä eri maasta. Brändit on valittu kustakin maasta siten, että ne ovat markkinallaan suurimpia ja tunnetuimpia. Kotipizza on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 2015 saakka eli käytännössä siitä lähtien, kun vastuullisuustyömme lähti käyntiin.

Kotipizzan sijoitus Suomen vastuullisimpana brändinä on parantunut tasaisesti vuosi vuodelta. Kotipizza on nyt 37. vastuullisin yritys Suomessa sekä vastuullisin franchisingyritys, mistä olen hurjan ylpeä. Olen erityisen tyytyväinen myös siitä, että nimenomaan kuluttajat ovat huomanneet vastuullisuustyömme ja luottavat meihin.

Sustainable Brand Indexissä selvitetään brändien lisäksi myös yleistä kuluttajien ostokäyttäytymistä ja vastuullisuuteen liittyviä trendejä.

Suomessa kuluttajat kertovat arvostavansa vastuullisuutta erittäin paljon. Vastuullisuudesta keskustellaan lähipiirin kanssa ja 76 prosenttia kuluttajista sanoo sen vaikuttavan ostokäyttäytymiseen. On kuitenkin kiinnostavaa, etteivät arvot näy aina käytännössä. Tutkimuksen mukaan vain 38 prosenttia vastaajista ostaa vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Ero on suuri.

Mitä me sitten voimme tehdä, jotta kuluttajat myös käyttäytyvät arvojensa mukaisesti ja panostavat vastuullisiin tuotteisiin?

Ensinnäkin vastuullisuus ei voi tulevaisuudessa olla enää brändistä erillinen asia. Brändin ja vastuullisuuden pitää olla yhtä.

Kotipizzassa vastuullisuus lähtee missiosta. Tuskin monelle tulee mieleen ostaa vastuullista pizzaa, mutta meille on tärkeää, että pizzamme on valmistettu kestävästi tuotetuista raaka-aineista ja että yrittäjämme voivat hyvin. Uskomme, että se lisää kuluttajien luottamusta Kotipizzaa kohtaan ja edistää kanta-asiakkuuden syntymistä.

Toiseksi jokaisen yrityksen on varmistettava vastuullisuus omalla toiminnallaan, oli sitten kyse ympäristön tai ihmisten hyvinvoinnista. Olemme esimerkiksi mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Vastuullisuustyömme on kuitenkin vasta alussa. Tällä hetkellä Kotipizzassa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on ruokahävikin mittaaminen ja vähentäminen. Missio ja arvot eivät siis voi olla pelkkiä suuria sanoja. Niiden mukaan täytyy toimia joka päivä.

Kulttuuriuutisia!

Yrityskulttuurista on tapana sanoa, että se syö strategian aamiaiseksi. Muutenkin yrityskulttuurista puhutaan paljon. Aika harvoin kuitenkin näkee selkeitä määritelmiä sille, mitä yrityskulttuurilla tarkoitetaan.

Ylivoimaisesti parhaan kiteytyksen yrityskulttuurin sisällöstä ja merkityksestä olen kuullut Panu Luukalta. Panu siteerasi DealDashin perustajaa William Wolframia: ”Yrityskulttuuri on se, mitä yrityksessä tapahtuu silloin kun kukaan ei ole katsomassa”.

Panu tietää asiasta paljon itsekin, sillä hän työskentelee Leidenschaft-nimisessä yrityskulttuuriin erikoistuneessa yrityksessä, joka on ollut mukana työstämässä myös Kotipizza Groupin kulttuuria. Kulttuurityömme taustalla on ollut tarve määritellä se, mitä tarkoittaa työskennellä Groupissa, johon kuuluu Kotipizza-ketjun lisäksi kasvava joukko muita ketjuja. Työn aikana kulttuuriprojekti on saanut toisenkin tavoitteen, kun olemme saaneet uuden omistajan norjalaisesta Orkla-konsernista. Juuri nyt on ollut hyvä hetki määritellä meidän oma suomalainen yritysidentiteettimme, ja millaisena haluamme sen säilyttää.

Kulttuurityön tärkein saavutus tähän mennessä on kirjanen, joka pukee Kotipizza Groupin kulttuurin kuviksi ja sanoiksi. Jo aiemmin strategiassa määriteltyjen arvojemme – ”rakasta sitä mitä teet”, ”halu kokeilla”, ”tahto onnistua” ja ”yhdessä” – pohjalta on myös annettu kymmenen arvotekoa, joita noudattamalla kulttuuri muuttuu konkreettiseksi.

Tärkeä osa kulttuurikirjasta on sen kuvitus, josta vastaa Linda Saukko-Rauta, luottonaisemme, joka on jo aiemmin kuvittanut Kotipizzan strategian ja ”Road to 2020” -tiekartan. Kulttuurikuva onkin jo ripustettu toimistomme seinälle strategian ja tiekartan väliin.

Kotipizza Groupin kulttuuri ei tietenkään ole tällä valmis. Työ kulttuurin parissa jatkuu vielä koko vuoden, kun tiimit kehittävät konkreettisia hankkeita eri arvotekojen pohjalta. Me johtoryhmässä olemme jo lanseeranneet kiittämisteeman pohjalta erityisen kiitoskortin, joilla jokainen Groupin työntekijä voi kiittää työkavereitaan erityisen onnistuneista tai kivoista teoista, tai ihan muuten vaan.

Lisäpohjaa kulttuurin pohtimiselle tarjoaa myös Panu Luukan erinomainen uusi kirja Yrityskulttuuri on kuningas. ”Suomi on täynnä työpaikkoja, joissa huippuosaavat työntekijät käyvät tekemässä minimisuorituksen. Syynä on useimmiten se, että suomalaiset työpaikat ovat tylsiä ja harmaita. Työntekijä ei osaa innostua työssään, ei vaikka haluaisi”, Panu kirjoittaa.

Toimitusjohtajana minun kaikkein tärkein tehtäväni on huolehtia yhdessä kaikkien Kotipizza Groupin työntekijöiden kanssa siitä, ettei meistä tule ikinä tuollainen työpaikka.