Tänään käynnistyy valtakunnallinen hävikkiviikko, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta ruokahävikistä ja löytää keinoja sen vähentämiseksi.
Kyse on kaikkea muuta kuin pikkuasiasta. Maailmassa tuotetusta ruuasta noin kolmasosa menee hävikkiin, mikä aiheuttaa lähes 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa hävikin osuus ruokaketjussa on noin 15 prosenttia. Ruokahävikin vähentäminen on yksi keskeisistä tavoista taistella ilmastonmuutosta vastaan. Lue lisää »
Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.
Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt. Lue lisää »
Pari viikkoa sitten Kotipizzan ruokalistalle ilmestyi kokonaan uudenlainen tuote. Dippikana on kotimaista kananpoikaa, joka on maissipaneroitu ja paistettu sitten uunissa. Herkut tarjoillaan näppärissä kipoissa Aura-juuston ja rucolanversojen kera, ja kyytipojaksi saa vielä dippikastikkeita, joissa kananpalasia on mukava kostuttaa. Oma suosikkini on juuri sopivan tulinen chipotledippi.
Ja kyllä maistuu! Eikä pelkästään minulle. Dip-pa-daita on hoettu viime viikkoina aika monessa perheessä. Lue lisää »
Eilen julkaistiin Euroopan suurin vastuullisuutta mittaava bränditutkimus Sustainable Brand Index. Tutkimuksessa selvitetään vuosittain kuluttajien arvioita vastuullisista brändeistä. Suomessa toimivia brändejä tutkittiin tänä vuonna 174.
Kotipizza palkittiin vuoden vastuullisimpana ravintolaketjuna. On suuri kunnia saada tällainen tunnustus. Palkinto kuuluu meille jokaiselle melkein kahdelletuhannelle kotipizzalaiselle.
Sustainable Brand Index -tutkimusta on tehty yhdeksän vuoden ajan ja siinä tutkitaan kunkin maan suurimpia brändejä eri toimialoilta viidestä eri maasta. Brändit on valittu kustakin maasta siten, että ne ovat markkinallaan suurimpia ja tunnetuimpia. Kotipizza on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 2015 saakka eli käytännössä siitä lähtien, kun vastuullisuustyömme lähti käyntiin.
Kotipizzan sijoitus Suomen vastuullisimpana brändinä on parantunut tasaisesti vuosi vuodelta. Kotipizza on nyt 37. vastuullisin yritys Suomessa sekä vastuullisin franchisingyritys, mistä olen hurjan ylpeä. Olen erityisen tyytyväinen myös siitä, että nimenomaan kuluttajat ovat huomanneet vastuullisuustyömme ja luottavat meihin.
Sustainable Brand Indexissä selvitetään brändien lisäksi myös yleistä kuluttajien ostokäyttäytymistä ja vastuullisuuteen liittyviä trendejä.
Suomessa kuluttajat kertovat arvostavansa vastuullisuutta erittäin paljon. Vastuullisuudesta keskustellaan lähipiirin kanssa ja 76 prosenttia kuluttajista sanoo sen vaikuttavan ostokäyttäytymiseen. On kuitenkin kiinnostavaa, etteivät arvot näy aina käytännössä. Tutkimuksen mukaan vain 38 prosenttia vastaajista ostaa vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Ero on suuri.
Mitä me sitten voimme tehdä, jotta kuluttajat myös käyttäytyvät arvojensa mukaisesti ja panostavat vastuullisiin tuotteisiin?
Ensinnäkin vastuullisuus ei voi tulevaisuudessa olla enää brändistä erillinen asia. Brändin ja vastuullisuuden pitää olla yhtä.
Kotipizzassa vastuullisuus lähtee missiosta. Tuskin monelle tulee mieleen ostaa vastuullista pizzaa, mutta meille on tärkeää, että pizzamme on valmistettu kestävästi tuotetuista raaka-aineista ja että yrittäjämme voivat hyvin. Uskomme, että se lisää kuluttajien luottamusta Kotipizzaa kohtaan ja edistää kanta-asiakkuuden syntymistä.
Toiseksi jokaisen yrityksen on varmistettava vastuullisuus omalla toiminnallaan, oli sitten kyse ympäristön tai ihmisten hyvinvoinnista. Olemme esimerkiksi mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.
Vastuullisuustyömme on kuitenkin vasta alussa. Tällä hetkellä Kotipizzassa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on ruokahävikin mittaaminen ja vähentäminen. Missio ja arvot eivät siis voi olla pelkkiä suuria sanoja. Niiden mukaan täytyy toimia joka päivä.
Yrityskulttuurista on tapana sanoa, että se syö strategian aamiaiseksi. Muutenkin yrityskulttuurista puhutaan paljon. Aika harvoin kuitenkin näkee selkeitä määritelmiä sille, mitä yrityskulttuurilla tarkoitetaan.
Ylivoimaisesti parhaan kiteytyksen yrityskulttuurin sisällöstä ja merkityksestä olen kuullut Panu Luukalta. Panu siteerasi DealDashin perustajaa William Wolframia: ”Yrityskulttuuri on se, mitä yrityksessä tapahtuu silloin kun kukaan ei ole katsomassa”.
Panu tietää asiasta paljon itsekin, sillä hän työskentelee Leidenschaft-nimisessä yrityskulttuuriin erikoistuneessa yrityksessä, joka on ollut mukana työstämässä myös Kotipizza Groupin kulttuuria. Kulttuurityömme taustalla on ollut tarve määritellä se, mitä tarkoittaa työskennellä Groupissa, johon kuuluu Kotipizza-ketjun lisäksi kasvava joukko muita ketjuja. Työn aikana kulttuuriprojekti on saanut toisenkin tavoitteen, kun olemme saaneet uuden omistajan norjalaisesta Orkla-konsernista. Juuri nyt on ollut hyvä hetki määritellä meidän oma suomalainen yritysidentiteettimme, ja millaisena haluamme sen säilyttää.
Kulttuurityön tärkein saavutus tähän mennessä on kirjanen, joka pukee Kotipizza Groupin kulttuurin kuviksi ja sanoiksi. Jo aiemmin strategiassa määriteltyjen arvojemme – ”rakasta sitä mitä teet”, ”halu kokeilla”, ”tahto onnistua” ja ”yhdessä” – pohjalta on myös annettu kymmenen arvotekoa, joita noudattamalla kulttuuri muuttuu konkreettiseksi.
Tärkeä osa kulttuurikirjasta on sen kuvitus, josta vastaa Linda Saukko-Rauta, luottonaisemme, joka on jo aiemmin kuvittanut Kotipizzan strategian ja ”Road to 2020” -tiekartan. Kulttuurikuva onkin jo ripustettu toimistomme seinälle strategian ja tiekartan väliin.
Kotipizza Groupin kulttuuri ei tietenkään ole tällä valmis. Työ kulttuurin parissa jatkuu vielä koko vuoden, kun tiimit kehittävät konkreettisia hankkeita eri arvotekojen pohjalta. Me johtoryhmässä olemme jo lanseeranneet kiittämisteeman pohjalta erityisen kiitoskortin, joilla jokainen Groupin työntekijä voi kiittää työkavereitaan erityisen onnistuneista tai kivoista teoista, tai ihan muuten vaan.
Lisäpohjaa kulttuurin pohtimiselle tarjoaa myös Panu Luukan erinomainen uusi kirja Yrityskulttuuri on kuningas. ”Suomi on täynnä työpaikkoja, joissa huippuosaavat työntekijät käyvät tekemässä minimisuorituksen. Syynä on useimmiten se, että suomalaiset työpaikat ovat tylsiä ja harmaita. Työntekijä ei osaa innostua työssään, ei vaikka haluaisi”, Panu kirjoittaa.
Toimitusjohtajana minun kaikkein tärkein tehtäväni on huolehtia yhdessä kaikkien Kotipizza Groupin työntekijöiden kanssa siitä, ettei meistä tule ikinä tuollainen työpaikka.
Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.
Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?
Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.
Ruoka tulee kotiovelle
Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?
Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.
Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.
Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!
Burgeripihvi ilman lihaa
Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.
Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.
Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!
Kauraa muuallakin kuin puurossa
Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.
Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.
Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.
Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.
Ruoka ottaa kantaa
Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.
Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.
Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.
Kulunut vuosi on ollut meille jälleen kerran hieno kasvun vuosi. Vauhtia on riittänyt, enkä usko, että se ihan hetkeen hidastuu. Vuodessa on ollut paljon mahtavia hetkiä, joista olen listannut viisi parasta.
Vuoden paras burgeri – myös ilman lihaa
Social Burgerjoint liittyi konserniimme viime vuoden lopussa. Tänä vuonna Social Burgerjointista on kasvanut ketju, jossa on jo neljä ravintolaa. Kahdesti stadin parhaaksi burgerravintolaksi äänestetty Social Burgerjoint huomattiin myös ulkomailla, kun se voitti syksyllä European Street Food Awards -kilpailussa Euroopan parhaan burgerin palkinnon. Voitto tuli Korean Kimchi Burgerilla. Hienoa Pikkis ja Herkko! Seuraavaksi odotellaan voittoa kasvispihvikilpailussa. Ai niin, sellainenkin tuli jo.
Vuoden paras sana on ei
Kehitimme viime vuonna täysin uudenlaista pizzakonseptia. Syntyi No Pizza, joka sanoo ei huonoille asioille. Kesällä avasimme ensimmäisen proof of concept -ravintolan Helsingin Citycenteriin.
Julistimme ei myös sanomalehdissä. Sanoimme Ei kiitos! turhille lisäaineille. Suomessa on käytössä noin 330 E-koodia. Kotipizzan ruuassa niistä on käytössä enää 36. Tuotekehityksemme teki valtavan työn karsiakseen tuotteistamme kaikki sellaiset lisäaineet, jotka eivät ole välttämättömiä esimerkiksi säilyvyyden kannalta.
Vuoden paras tekoäly
Muille vielä science fictionia, meille arkipäivää. Haluamme varmistaa parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen kaikissa kanavissamme. Rakensimme yhdessä OP Ryhmän Pivon kanssa palvelun, jolla asiakas voi tilata pizzaa puheohjaukselle. Palvelu on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Vaikka puheohjaus on vielä pienen yleisön käytössä, tulee se kasvamaan tulevaisuudessa merkittäväksi tavaksi käyttää älylaitteita.
Vuoden paras uutinen
Olemme panostaneet vastuullisuuteen ja vastuullisen liiketoiminnan rakentamiseen jo useita vuosia. Teimme erittäin ison konseptimuutoksen Kotipizzassa neljä vuotta sitten. Kotipizza Groupin brändien kotiin on tullut uusia konsepteja joko ulkopuolelta kuten Chalupa ja Social Burgerjoint, tai sisäpuolelta kuten No Pizza tai lounasmarkkinoille tähtäävä Tasty Market.
Myös muut ovat panneet merkille menestyksemme. Marraskuussa norjalainen Orkla ASA teki ostotarjouksen kaikista Kotipizza Groupin osakkeista. Kaupan toteutuessa siirrymme Orklan alle erillisyhtiönä. Tämä on hyvä uutinen siksi, että se tukee konsernimme kasvua ja vahvistaa asemaamme fast casual -ravintolamarkkinoilla.
Vuoden paras teko
Vuoden paras teko jokaisessa ravintola-alan yrityksessä on ruokahävikin pienentäminen. Jopa joka kymmenes leipäpala, peruna tai kasvis päätyy Suomessa roskiin. Se on aika pysäyttävä luku. Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Sen vuoksi olemme sitoutuneet kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -ohjelmassa mittaamaan ja vähentämään hävikin määrää ravintoloissamme.
Hyvä uutinen on se, että ruokahävikin määrä Kotipizza-ravintoloissa on jo melko pientä. Siihen vaikuttaa muun muassa tehokkaasti hoidettu, omissa käsissä oleva hankinta, myyntien seuraaminen ja toiminnan suunnittelu, ja innovatiivinen pizzalaatikkomme, jossa pizza säilyy syömäkelpoisena seuraavaankin päivään.
Työ jatkuu ensi vuonna, kun aloitamme valituissa Helsingin Kotipizza-ravintoloissa pilottihankkeen, jossa testataan käytännössä keinoja vähentää ruokahävikkiä. Tarkoituksena on varmistaa keinojen toimivuus käytännössä ja ottaa ruokahävikin seuranta osaksi Kotipizza-konseptia.
Vähähävikkistä joulua!
Hyvää Nenäpäivää! Tänään on taas se päivä vuodesta, jolloin tehdään hyvää hauskuudella eli kerätään varoja maailman lasten hyvinvoinnille tekemällä kaikenlaista hauskaa. Yksi Nenäpäivän tuen kohteista on yhteistyökumppanimme, lastenoikeusjärjestö Plan International.
Kotipizza on mukana Nenäpäivässä jo kolmatta kertaa. Ketjun asenne Nenäpäivään välittyy parhaiten tästä viime vuonna tehdystä videosta, jolla ovat mukana luova johtajamme Ripe Mikkola, koulutuspäällikkö Samppa Illman, myyntipäällikkö Pekka Kolivuori sekä viestintäpäällikkö Anna Rahikainen. Videossa vilahtaa myös tutun näköinen räppäri T-Rock. Lue lisää »
Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Päivän tarkoituksena on juhlistaa tyttöjen voimaa ja mahdollisuuksia – ja samalla muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia.
Kotipizza Group on #tyttöjenpuolella tukemalla lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin työtä tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseksi. Meille erityisen tärkeää on tukea tyttöjen tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja siten myös esimerkiksi yrittäjyyteen. Samoja asioita korostan myös henkilökohtaisessa kunniatehtävässäni Plan International Suomen hallituksen jäsenenä. Lue lisää »
Tänään on pitkään odottamani päivä. Näen iltapäivällä Nordic Business Forum -tapahtumassa suuresti ihailemani Barack Obaman. Lue lisää »