Tunniste: kotiinkuljetus

Ruokatrendit 2020

Perinteet ovat tärkeitä. Yksi tämän blogin perinteistä on se, että käyn aina näin vuoden alussa läpi ruoka- ja ravintola-alan trendejä.

Tässä ennustukseni vuodelle 2020. Toivottavasti maistuu!

Nousevan auringon ja ruuan maa

Japanilainen ruoka on tähän asti tarkoittanut useimmille suomalaisille sushia. Tokion kesäolympialaisten alla kiinnostus Japania kohtaan kuitenkin kasvaa, ja maan rikas ja ruokakulttuurikin pääsee entistä monipuolisemmin esiin. Itse pidän erityisesti japanilaisista okonomiyaki-paistoksista, joissa on sekä munakkaan että pizzan piirteitä. Kiinnostava ilmiö on myös konstailemattomaan mutta korkealaatuiseen baariruokaan keskittyvä izakaya, joka on ikään kuin japanilaisten vastaus brittien gastropub-kulttuurille. Helsingissä on jo avattu ilmiölle omistautunut ravintola ja izakaya on myös yksi Stockmannin Food Market Herkun tämän vuoden teemoista.

Oikeaa ruokaa lapsille

Aikoinaan lapsille oli ravintoloissa tarjolla pääasiassa nauravia nakkeja tai animaatioelokuvien mainosrihkaman kylkiäisinä myytäviä sokeripommeja. Nyt yhä useampi ravintola alkaa suhtautua lapsiinkin vakavasti otettavina asiakkaina, joiden arvostelukykyä kannattaa kunnioittaa. Parhaat lastenannokset ovat aivan samaa hyvää ruokaa kuin aikuistenkin annokset – ainoastaan pienempiä. Erinomainen esimerkki on Social Burgerjointin Bronx Jr -juustoburger, joka on samaa tavaraa kuin täysikokoinen Bronx. Samalla asialla on myös Fafa’s-ketju, joka on lanseerannut tuhdeista pitaleivistään pienempään nälkään sopivat Jr-versiot.

Kuva: Brinna

Hävikin hyötykäyttö

Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Enää kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, mitä ruoka- ja ravintola-ala voi tehdä pakkauskokojen ja kuljetusten optimoimiseksi ja ruuan säilyvyyden parantamiseksi. Vaikka oltaisiin miten tehokkaita, ravintoloissa syntyy väistämättä aina jonkin verran hävikkiannoksia, mutta onneksi myös niiden hyödyntämiseksi on jatkuvasti enemmän käytännön keinoja. Yksi hienoimmista on hävikkiannoksia edulliseen hintaan välittävä ResQ Club -palvelu (https://www.pizzaguy.fi/havikki-voitoksi/), jota käytetään Kotipizza-ravintoloissa. Sekä asiakkaat että Kotipizza-yrittäjät ovat ottaneet ResQ Clubin erinomaisesti vastaan, eikä syyttä: laskujemme mukaan hävikki on vähentynyt palvelua käyttävissä ravintoloissa jopa neljännekseen entisestä.

Kuljetus muokkaa ravintolaa

Ruuan kuljetus kotiin tai työpaikalle ei ole enää uusi ilmiö. Konsulttiyhtiön McKinsey arvioi, että ruokaa kuljetetaan vuosittain 83 miljardilla eurolla, ja että kuljetus vastaa jo neljää prosenttia ravintolabisneksen koko liikevaihdosta. Monessa paikassa – kuten esimerkiksi Kotipizza-ketjussa – osuus on vielä moninkertainen. Niinpä on vain ajan kysymys, että kuljetus alkaa muokata myös ravintolatiloja ja koko ravintolakokemusta. En usko, että ns. haamukeittiöilmiön merkitys kasvaa kovin suureksi, mutta muuten tullaan jo pian näkemään, miten erityisesti fast casual -ketjuravintolat muuttuvat noutopisteiksi, jotka mahdollistavat kuljetuksen ja paikalla herkuttelun entistä tehokkaammin ja viihtyisämmin.

Iloa ilman alkoholia

Ylenpalttinen juominen ei ole ikinä ollut fiksua, ja nyt varsinkin nuoret ikäluokat vähentävät entisestään alkoholin kulutusta. Ravintola-ala pyrkii vastaamaan tilanteeseen valikoimalla, joka varmistaa, ettei autoilevankaan ravintola-asiakkaan tarvitse aina skoolata pelkällä hanavedellä. Alkoholittomat cocktailit ovat nousseet jo omaksi ilmiökseen, ja ruokaravintoloissa panostetaan usein kombuchaan ja muihin käymisteitse valmistettuihin juomiin, joissa riittää nyansseja melkein kuin viineissä. Itse iloitsen erityisesti siitä, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden valikoima on noussut sekä määrässä että laadussa aivan uudelle tasolle. Kippis!

En usko haamuihin

Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.

Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt.

Ruokatrendit 2019

Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.

Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?

Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.

Ruoka tulee kotiovelle

Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?

Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.

Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.

Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!

 Burgeripihvi ilman lihaa

Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.

Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.

Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!

Kauraa muuallakin kuin puurossa

Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.

Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.

Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.

Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.

Ruoka ottaa kantaa

Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.

Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.

Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.

Yes we can

Tänään on pitkään odottamani päivä. Näen iltapäivällä Nordic Business Forum -tapahtumassa suuresti ihailemani Barack Obaman.