Tunniste: kotiinkuljetus

En usko haamuihin

Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.

Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt.

Mitä haamukeittiöt sitten tarkoittavat? Ne ovat ruuan kotiinkuljetukseen optimoituja ravintoloita, sijainniltaan enemmän logististen virtojen tavoitettavissa kuin asiakasvirtojen.

Saman katon alla voi toimia vaikka kebab-, pizzeria-, texmex- ja sushi-tehdas, jotka kaikki jakavat saman valmistuskeittiön, kylmätilat ja ison pakkausalueen. Tämä johtaa alhaisempiin vuokriin ja toimijat voivat keskittyä rutiininomaiseen prosessisuoritukseen ja täydelliseen tehokkuuteen.

Nämä keittiöt ovat vahvasti ruuanvälitysyhtiöiden ohjauksessa, kuten Delivery Hero, Uber Eats, Foodora tai vaikkapa kotimainen Wolt.

Haamukeittiöiden liiketoimintamallissa ja arvonluontiketjussa ei ole sinänsä mitään vikaa. Sisällöllisesti malli on vain aika ohut, eikä se tule mullistamaan koko ravintolakulttuuria. Jos tulee, niin tarjoan vastaväittäjälle illallisen haamukeittiössä.

Kaikesta haamukeittiöihin liittyvästä keskustelusta on nimittäin unohtunut yksi merkittävä kulma. Brändi.

Brändi syntyy ihmisistä.

Haamukeittiöillä ei ole brändiä. Ilman brändiä keittiöt päätyvät ruuanvälitysyhtiöiden asiakkaiden rating-kohteeksi.

Brändi on ravintolaliiketoiminnassa valtava voima, joka antaa vipua toiminnan ohjaukseen. En oikein näe miten haamukeittiöt pystyvät tätä rakentamaan. Tai edes yksittäiset ravintolat, jotka toimivat ruuanvälitysyhtiöiden kautta.

Saksalainen ruuanvälitysyhtiö Delivery Hero operoi Euroopassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä yli 40 maassa. Suomessa yhtiö toimii Foodoran kautta. Viime vuonna yhtiön GMV (gross merchandise value) koko ravintolamyynnistä yhteensä veroineen oli 4,5 miljardia euroa. Oikaistu käyttökate oli 100 miljoonaa euroa tappiollinen. Suomessa Foodora teki viime vuonna tappiota 2,4 miljoonaa euroa. Yhtiö on ollut otsikoissa myös kuljettajilleen maksamien palkkioiden vuoksi.

Jo tällä hetkellä ruuanvälitysyhtiöiden marginaalit ovat 20–30 prosentin tasoa. Marginaali otetaan ravintolan katteesta.

Haamukeittiön tehokkuus ilman brändiä johtaa hintakilpailuun, sekä tiukentuvaan ohjaukseen ruuanvälitysyhtiöiden puolelta, jossa tulosta pitää tulla joka päivä. Tai sitten ei, kuten nykyään alustatalouden yhtiöt ohjeistavat: ”We may never be profitable.”

Minä en usko haamuihin, vaan brändiin ja asiakaskokemukseen.

Onko meillä Kotipizzassa tulevaisuudessa haamukeittiöitä? Ei ole, mutta varmaan hybridimallisia take-away/delivery-ravintoloita tulee olemaan. Pidämme erittäin tärkeänä asiana sitä, että omistamme koko arvoketjun raaka-aineiden hankinnasta kotiovelle toimitukseen.

Yksi tärkeimpiä ajureita liiketoiminnassamme on saatavuus. Me olemme Suomessa kaikkialla ja tarjoamme kotiinkuljetuspalveluita jo valtakunnallisesti sadan ravintolan voimin.

Markkinoinnillisesti me pystymme kertomaan tuotteistamme, asiakasuskollisuudesta sekä vastuullisuudesta, kun haamukeittiö tai ruuanvälitysyhtiö kertoo ainoastaan palvelustaan.

Kivijalan ja digitaalisen kaupan yhdistelmä on kaikista paras. Me panostamme vahvasti online-kokemukseen, mutta samaan aikaan ohjaamme asiakasvirtaa myös perinteiseen ravintolaan.

Se mikä tässä on parasta, että ulkona syöminen kasvaa noin 9 prosentin vuosivauhdilla. Vai hetkinen – onkohan kyse sittenkin ravintolaruuan syömisestä kotona?

Ruokatrendit 2019

Tapanani on ollut kirjoittaa aina vuoden alkupuolella alkaneen vuoden tärkeimmistä ruokailmiöistä ja -trendeistä.

Trendejä pohtiessa vaikeinta on määritellä, mitä trendillä tarkoitetaan. Kaksi vuotta sitten kirjoitin esimerkiksi fleksauksesta eli siitä, miten sekasyöjät vähentävät lihan osuutta ruokavaliossaan. Menikö ennustukseni pieleen, jos fleksaus on lyömässä entistä isommin läpi vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin?

Saivartelu sikseen, mutta tällä kertaa en harrasta ennustamista. Tulevaisuuden hiljaisten signaalien sijasta olen valinnut neljä trendiä, jotka ovat jo täydessä vauhdissa.

Ruoka tulee kotiovelle

Aina ei halua laittaa itse ruokaa eikä aina jaksa lähteä ravintolaankaan. Mikäpä onkaan vaivattomampaa kuin saada ravintolassa valmistettua ruokaa kuumana kotiovelle?

Yksi osa ilmiötä ovat Foodoran ja Woltin tyyliset kuljetuspalvelut, mutta moni ravintolaketju panostaa myös omiin kuljetusjärjestelmiinsä. Niin tehdään myös Kotipizzassa.

Kotipizzan kuljetuskonseptin ja kuljetusautojen lämpölaatikon tehtävänä on varmistaa, että pizzat saapuvat perille taatusti kuumina. Vähintään yhtä tärkeä on kuljetusäppi, joka auttaa kuljettajia optimoimaan reittinsä ja hoitamaan kuljetukset mahdollisimman nopeasti.

Eikä kehitys tietenkään tähän pysähdy. Australiassa kuljetetaan jo burritoja koteihin drone-lennokeilla!

 Burgeripihvi ilman lihaa

Tärkeä osa yhä jatkuvaa fleksausilmiötä on se, että yhä useampi sekasyöjä vähentää punaisen lihan syöntiä. Niin minäkin. Rakastan yhä hyviä hampurilaisia, mutta säästän esimerkiksi Social Burgerjointin herkullisen Wall Street -burgerin viikonlopun herkutteluhetkeen – sekä terveys- että ilmastosyistä.

Siksi onkin niin loistavaa, että nykyisin on mahdollista valita lihattomia pihvejä, jotka maistuvat ja tuntuvat suussa tuhdilta jauhelihapihviltä, mutta eivät sisällä grammaakaan lihaa.

Paras esimerkki lihattomasta burgerista on tietysti Social Burgerjointin Brooklyn 3.0 -burgeri, jossa käytetään uskomattoman maukasta, osterivinokasta, herneproteiinia ja punajuurta sisältävää Moving Mountains -pihviä. Kelpaa paatuneimmallekin lihansyöjälle!

Kauraa muuallakin kuin puurossa

Aikoinaan kauraa pidettiin hevosten ruokana. Nyt se näyttäisi olevan ratkaisu moneen ongelmaan.

Kaura on viljaa, joka ei sisällä lainkaan gluteenia. Siitä voidaan valmistaa maitotuotteiden korvaajia, jotka eivät sisällä laktoosia. Kuitua siinä sen sijaan on vaikka kuinka paljon.

Toisin sanoen kaura tekee hyvää ihmiselle ja eläintuotteiden korvaajana myös planeetalle.

Kauran voittokulkua siivittää suomalainen tuotekehitys, jota olen saanut seurata edelläkävijäyritys Kaslinkin hallituksessa. Erilaiset kaurajuomat ovat jo tuttuja useimmille, mutta markkinoille tulee jatkuvasti lisää erilaisia välipaloja ja ruuanlaittotuotteita.

Ruoka ottaa kantaa

Ruoka ei ole ikinä pelkästään ruokaa. Ruoan tuotantoketjut ovat keskeinen osa maailmankauppaa, kansakuntien hyvinvointia ja koko planeettamme tulevaisuutta. Jokainen suupala on tavallaan myös kannanotto siihen, miten ruokaa tulisi tuottaa – ja siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Tämän vuoksi yhä useampi ruoka- ja ravintola-alan yritys lyö korttinsa entistä avoimemmin pöytään ja ilmaisee entistä suoremmin, millaisia arvoja ja asioita se kannattaa.

Silloin kun otetaan kantaa, joku on tietysti aina eri mieltä. Moni aktivistiyritys uskoo kuitenkin, että kannan ottaminen kannattaa siinäkin tapauksessa, että sen vuoksi menettäisi muutaman asiakkaan. Monista asiakkaista aktivismi tekee nimittäin entistäkin uskollisempia.

Yksi kantaaottavan ruuan pioneereista on jäätelöbrändi Ben & Jerry’s, joka on tehnyt pitkään työtä sekä ympäristön että yhteiskunnallisten asioiden parissa ja on viime aikoina ollut aktiivinen erityisesti Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän uudistamista ajavassa liikkeessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa ihmiskauppaa vastaan taisteleva suklaamerkki Tony’s Chocolonely, kehitysmaiden jenginuorten tulevaisuudesta huolehtiva kahvibrändi Kenco ja todella vaikuttavaa ilmastotyötä tekevä ruotsalainen burgeriketju Max Burgers.

Yes we can

Tänään on pitkään odottamani päivä. Näen iltapäivällä Nordic Business Forum -tapahtumassa suuresti ihailemani Barack Obaman.