Tunniste: burger

Paluu ravintolaan

Koronapandemia ei ole vielä ohi. Menee vielä vähän aikaa, ennen kuin voimme istua turvallisesti yhdessä iltaa ravintolapöydän ääressä – mutta se hetki on koko ajan lähempänä.

Toistaiseksi on vielä tärkeää pitää maskit tiiviisti kasvoilla, huolehtia hygieniasta ja muistaa turvavälit. Samalla on kuitenkin hyvä ryhtyä pohtimaan sitä, mitä tapahtuu, kun pandemia on lopulta ohi ja ravintolasalit avautuvat lopullisesti viimeistä paikkaa myöten.

On selvää, että lähitulevaisuuden ravintolaelämä näyttää erilaiselta kuin koronaa edeltänyt. Varsinkin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus tulee jatkossakin olemaan alalle ensiarvoisen tärkeä asia. Ikävä kyllä Suomen ravintolakenttää tulee muuttamaan myös melkoinen konkurssiaalto, kun rajoitusten ja sulkujen lopulliset seuraukset nähdään tulevien kuukausien ja vuosien aikana.

Kaikkein suurimmat muutokset tullaan kuitenkin näkemään asiakkaiden käyttäytymisessä.

Olen viime aikoina lueskellut Yhdysvaltain kansallisen ravintolayhdistyksen juuri julkaisemaa raporttia State of the Restaurant Industry. Suomen ravintola-alan tilaan olen perehtynyt MaRan Ravintolaruokailun trenditutkimuksen kautta sekä jututtamalla lukuisia tuntemiani alan ammattilaisia.

Tulkintani mukaan uudelleen avautuvien ravintoloiden bisnestä tulevat muokkaamaan ennen kaikkea seuraavat viisi ilmiötä.

Ihmisen ikävä toisen luo

Sulut, rajoitukset ja kotona kököttäminen ovat synnyttäneet valtavasti patoutunutta kysyntää. Ravintolat ja baarit ovat sosiaalisia paikkoja, ja niin paljon kuin ihmiset kaipaavatkin herkullista ruokaa, vielä enemmän he kaipaavat toisiaan.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kaikista aikuisista ja peräti 65 prosenttia millenniaaleista pitää ravintoloita olennaisena osana elämäntapaansa. Kyseessä eivät siis ole ainoastaan nuoret aikuiset, joiden sosiaalinen elämä on ollut katkolla, vaan myös monet vähän vanhemmat. Esimerkiksi minä.

Kuva Priscilla Du Preez

Kaikesta päätellen edessä on melkoinen ryntäys takaisin ravintoloihin. Kuohuvan 20-luvun tunnelmaa kiihdyttää entisestään se, että vaikka monet ovat kärsineet koronan aikana, monilla heistä, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa, on talous hyvällä mallilla. Muutamakin samppanjapullo tulee poksahtamaan auki, kun perutuista lomamatkoista ja viettämättömistä baari-illoista säästyneitä rahoja päästään kohta käyttämään yhdessä.

Kuljetus tuli jäädäkseen

Koronakriisin alkaessa hieman alle 20 prosenttia Kotipizzan kokonaismyynnistä tuli kotiinkuljetuksista. Kriisin aikana osuus nousi nopeasti noin kolmannekseen – ja tulee aivan varmasti jatkamaan kasvuaan.

Ruuan digitaalisen tilaamisen ja erilaisten kuljetuspalveluiden nousu on yksi viime vuosien suurista globaaleista ilmiöistä. Amerikassa 64 prosenttia ravintola-asiakkaista sanoo kuitenkin tilaavansa kuljetuksen mieluiten suoraan ravintolalta itseltään ja vain 18 prosenttia suosii mieluummin ulkopuolista kuljetuspalvelua. Niin sanotuille haamukeittiöille ei lupaa hyvää se, että 72 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa tilata ruokansa paikasta, jossa he voivat asioida myös itse.

Kuokkalan Kotipizzan Kai Korhonen kuljettaa.

Ruuan tilaamisesta kotiin on tullut viimeistään koronan aikana arkipäivää myös sadoilletuhansille suomalaisille perheille. Se on niin kätevää, ettei tavasta tulla luopumaan kriisin jälkeenkään. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, miten tilaaminen muuttaa ravintoloiden toimintaa ja esimerkiksi ravintolasaleja.

Pimp My Meal

Mietipä viimeksi kotioloissa syömääsi noutoannosta: söitkö pelkästään ravintolan sinulle valmistaman annoksen vai nautitko sen rinnalla vaikkapa itse valmistamasi salaatin tai kaupasta ostettua leipää? Lisäsitkö mausteita tai tuunasitko ruokaa jotenkin? Avasitko viinipullon?

Niin on tehnyt moni muukin. Samalla kun ravintolaruokaa syödään entistä enemmän kotona, yksi tulevaisuuden suurista ilmiöistä tulee olemaan ravintolaruuan muokkaaminen ja sen yhdistäminen kotiruokaan ja kotoa löytyviin tai muualta ostettuihin tarvikkeisiin.

Kanta-asiakkuudesta on hyötyä

Takavuosina ravintolan kanta-asiakkuus tarkoitti tutun portsarin kanssa juttelemista tai leimojen keräämistä korttiin. Nykyajan digitaaliset kanta-asiakasohjelmat yhdistävät portsarin tuttavallisuuden ja leimakortin edut, mutta menevät paljon pidemmälle. Ne tarjoavat asiakkaalle juuri hänelle kohdistettuja, aidosti hyödyllisiä etuja, ja usein myös kiinnostavaa tietoa tai tilanteeseen sopivaa viihdettä. Juuri tällaiseen suuntaan mekin haluamme kehittää Kotipizzan Kotijoukot-ohjelmaa.

Koronan aikana digitaalisten kanavien merkitys on luonnollisesti kasvanut. Parhaat kanta-asiakaspalvelut ovat kuitenkin osoittautuneet niin hyödyllisiksi ja viihdyttäviksi, etteivät asiakkaat halua luopua niistä jatkossakaan.

Entistä laadukkaampaa lohturuokaa

MaRan trendiraportin mukaan kaksi eniten suosiotaan kasvattanutta ravintola-annosta vuonna 2020 olivat burgerit ja pizza. Sama ilmiö on nähty muuallakin maailmassa: raskaina aikoina ihmiset haluavat syödä konstailematonta ruokaa, joka tuottaa hyvän mielen.

Samalla burgerilta ja pizzalta vaaditaan kuitenkin jatkuvasti enemmän. Burgerfanit hifistelevät erilaisia paistomenetelmiä, kun taas pizzan ystävät tutkivat erilaisia taikinoita ja uuneja. Tarjonnan määrän ja tason kohoaminen varmistavat sen, että burger- ja pizzatrendi jatkuu vielä pitkään.

Vuoden parhaat

Kulunut vuosi on ollut meille jälleen kerran hieno kasvun vuosi. Vauhtia on riittänyt, enkä usko, että se ihan hetkeen hidastuu. Vuodessa on ollut paljon mahtavia hetkiä, joista olen listannut viisi parasta.

Vuoden paras burgeri – myös ilman lihaa

Social Burgerjoint liittyi konserniimme viime vuoden lopussa. Tänä vuonna Social Burgerjointista on kasvanut ketju, jossa on jo neljä ravintolaa. Kahdesti stadin parhaaksi burgerravintolaksi äänestetty Social Burgerjoint huomattiin myös ulkomailla, kun se voitti syksyllä European Street Food Awards -kilpailussa Euroopan parhaan burgerin palkinnon. Voitto tuli Korean Kimchi Burgerilla. Hienoa Pikkis ja Herkko! Seuraavaksi odotellaan voittoa kasvispihvikilpailussa. Ai niin, sellainenkin tuli jo.

Vuoden paras sana on ei

Kehitimme viime vuonna täysin uudenlaista pizzakonseptia. Syntyi No Pizza, joka sanoo ei huonoille asioille. Kesällä avasimme ensimmäisen proof of concept -ravintolan Helsingin Citycenteriin.

Julistimme ei myös sanomalehdissä. Sanoimme Ei kiitos! turhille lisäaineille. Suomessa on käytössä noin 330 E-koodia. Kotipizzan ruuassa niistä on käytössä enää 36. Tuotekehityksemme teki valtavan työn karsiakseen tuotteistamme kaikki sellaiset lisäaineet, jotka eivät ole välttämättömiä esimerkiksi säilyvyyden kannalta.

Vuoden paras tekoäly

Muille vielä science fictionia, meille arkipäivää. Haluamme varmistaa parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen kaikissa kanavissamme. Rakensimme yhdessä OP Ryhmän Pivon kanssa palvelun, jolla asiakas voi tilata pizzaa puheohjaukselle. Palvelu on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Vaikka puheohjaus on vielä pienen yleisön käytössä, tulee se kasvamaan tulevaisuudessa merkittäväksi tavaksi käyttää älylaitteita.

Vuoden paras uutinen

Olemme panostaneet vastuullisuuteen ja vastuullisen liiketoiminnan rakentamiseen jo useita vuosia. Teimme erittäin ison konseptimuutoksen Kotipizzassa neljä vuotta sitten. Kotipizza Groupin brändien kotiin on tullut uusia konsepteja joko ulkopuolelta kuten Chalupa ja Social Burgerjoint, tai sisäpuolelta kuten No Pizza tai lounasmarkkinoille tähtäävä Tasty Market.

Myös muut ovat panneet merkille menestyksemme. Marraskuussa norjalainen Orkla ASA teki ostotarjouksen kaikista Kotipizza Groupin osakkeista. Kaupan toteutuessa siirrymme Orklan alle erillisyhtiönä. Tämä on hyvä uutinen siksi, että se tukee konsernimme kasvua ja vahvistaa asemaamme fast casual -ravintolamarkkinoilla.

Vuoden paras teko

Vuoden paras teko jokaisessa ravintola-alan yrityksessä on ruokahävikin pienentäminen. Jopa joka kymmenes leipäpala, peruna tai kasvis päätyy Suomessa roskiin. Se on aika pysäyttävä luku. Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Sen vuoksi olemme sitoutuneet kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -ohjelmassa mittaamaan ja vähentämään hävikin määrää ravintoloissamme.

Hyvä uutinen on se, että ruokahävikin määrä Kotipizza-ravintoloissa on jo melko pientä. Siihen vaikuttaa muun muassa tehokkaasti hoidettu, omissa käsissä oleva hankinta, myyntien seuraaminen ja toiminnan suunnittelu, ja innovatiivinen pizzalaatikkomme, jossa pizza säilyy syömäkelpoisena seuraavaankin päivään.

Työ jatkuu ensi vuonna, kun aloitamme valituissa Helsingin Kotipizza-ravintoloissa pilottihankkeen, jossa testataan käytännössä keinoja vähentää ruokahävikkiä. Tarkoituksena on varmistaa keinojen toimivuus käytännössä ja ottaa ruokahävikin seuranta osaksi Kotipizza-konseptia.

Vähähävikkistä joulua!

Mibrasa, su casa

Takana on taas iso viikko. Vasta viime viikolla Kotipizza Group palkittiin Brysselissä koko Euroopan vastuullisimpana pienenä pörssiyhtiönä, ja toissa päivänä Piensijoittajat valitsivat meidät Suomen parhaaksi pieneksi pörssiyhtiöksi jatkuvasta tuloksentekokyvystä ja piensijoittajat huomioivasta viestinnästä.

Ehkä se kaikkein suurin uutinen oli kuitenkin se, että Helsingin ja koko Suomen ylivoimaisesti parhaasta burgerpaikasta Social Food Street Burgerjointista tuli eilen osa Kotipizza Groupia. Social Burger on Herkko Volasen ja MasterChef Suomesta tutun Pikkis Tuomosen luomus, jossa burgerit tehdään alusta loppuun käsityönä ja kypsennetään puuhiiligrillillä.