Minulla on yksi periaate. En koskaan syö yksin.
Yllättävän moni suomalainen kuitenkin syö yksin. Taloustutkimuksen juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö yhdessä päivittäin tai lähes päivittäin. Työpaikoilla joka neljäs syö aina lounaan yksin. Suunta on ollut viime vuosina jopa laskussa. Suomi on itse asiassa OECD-maista viimeisimmällä sijalla, kun vertaillaan yhdessä syömisen kulttuuria. Esimerkiksi italialaisista 90 prosenttia aterioi aina perheensä tai ystäviensä kanssa.
Ruokailu ei ole vain polttoainetta keholle. Yhdessä syömisellä on tutkitusti paljon hyötyjä sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Perheiden yhteiset ateriat esimerkiksi rakentavat yhteisöllisyyttä ja auttavat lapsia oppimaan uusia makuja. Yhdessä syöminen on myös kivempaa syömistä, mikä on Kotipizza Groupin strategian ydin.
Tämä ei ole tietenkään mikään uusi havainto. Jo antiikin kreikkalainen filosofi Epikuros puhui perheen ja ystävien kanssa syömisen lisäävän ihmisen onnellisuutta.
Keith Ferrazzin kirjassa Never Eat Alone on käsitelty verkostoitumisen voimaa. Kuten kirjan nimikin lupaa, on yhdessä syömisen merkitystä pohdittu siinä myös bisneslähtöisesti.
Milloin muuten olet viimeksi pyytänyt kollegasi lounaalle? Miksi et pyytäisi kollegaa jo tänään ja napatkaa muutama muukin kaveri mukaan työpaikalta. Hyvin pian huomaat, että sinulla on ihan oikea verkosto ihmisiä ympärilläsi keskustelemassa ruuan ympärillä.
Syödään yhdessä on osa myös Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Hanketta koordinoi Elo-säätiö eli suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö. Ohjelman tavoitteena on opetella syömään yhdessä ajan kanssa ja rennosti. Potentiaalia on, koska Taloustutkimuksen mukaan 85 % suomalaisista haluaisi viettää enemmän aikaa kivojen ihmisten kanssa syöden yhdessä.
Tänään lounastin Ville Tolvasen kanssa. Jään odottamaan lounastreffiehdotuksia!
