Tunniste: verkkokauppa

Paluu ravintolaan

Koronapandemia ei ole vielä ohi. Menee vielä vähän aikaa, ennen kuin voimme istua turvallisesti yhdessä iltaa ravintolapöydän ääressä – mutta se hetki on koko ajan lähempänä.

Toistaiseksi on vielä tärkeää pitää maskit tiiviisti kasvoilla, huolehtia hygieniasta ja muistaa turvavälit. Samalla on kuitenkin hyvä ryhtyä pohtimaan sitä, mitä tapahtuu, kun pandemia on lopulta ohi ja ravintolasalit avautuvat lopullisesti viimeistä paikkaa myöten.

On selvää, että lähitulevaisuuden ravintolaelämä näyttää erilaiselta kuin koronaa edeltänyt. Varsinkin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus tulee jatkossakin olemaan alalle ensiarvoisen tärkeä asia. Ikävä kyllä Suomen ravintolakenttää tulee muuttamaan myös melkoinen konkurssiaalto, kun rajoitusten ja sulkujen lopulliset seuraukset nähdään tulevien kuukausien ja vuosien aikana.

Kaikkein suurimmat muutokset tullaan kuitenkin näkemään asiakkaiden käyttäytymisessä.

Olen viime aikoina lueskellut Yhdysvaltain kansallisen ravintolayhdistyksen juuri julkaisemaa raporttia State of the Restaurant Industry. Suomen ravintola-alan tilaan olen perehtynyt MaRan Ravintolaruokailun trenditutkimuksen kautta sekä jututtamalla lukuisia tuntemiani alan ammattilaisia.

Tulkintani mukaan uudelleen avautuvien ravintoloiden bisnestä tulevat muokkaamaan ennen kaikkea seuraavat viisi ilmiötä.

Ihmisen ikävä toisen luo

Sulut, rajoitukset ja kotona kököttäminen ovat synnyttäneet valtavasti patoutunutta kysyntää. Ravintolat ja baarit ovat sosiaalisia paikkoja, ja niin paljon kuin ihmiset kaipaavatkin herkullista ruokaa, vielä enemmän he kaipaavat toisiaan.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kaikista aikuisista ja peräti 65 prosenttia millenniaaleista pitää ravintoloita olennaisena osana elämäntapaansa. Kyseessä eivät siis ole ainoastaan nuoret aikuiset, joiden sosiaalinen elämä on ollut katkolla, vaan myös monet vähän vanhemmat. Esimerkiksi minä.

Kuva Priscilla Du Preez

Kaikesta päätellen edessä on melkoinen ryntäys takaisin ravintoloihin. Kuohuvan 20-luvun tunnelmaa kiihdyttää entisestään se, että vaikka monet ovat kärsineet koronan aikana, monilla heistä, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa, on talous hyvällä mallilla. Muutamakin samppanjapullo tulee poksahtamaan auki, kun perutuista lomamatkoista ja viettämättömistä baari-illoista säästyneitä rahoja päästään kohta käyttämään yhdessä.

Kuljetus tuli jäädäkseen

Koronakriisin alkaessa hieman alle 20 prosenttia Kotipizzan kokonaismyynnistä tuli kotiinkuljetuksista. Kriisin aikana osuus nousi nopeasti noin kolmannekseen – ja tulee aivan varmasti jatkamaan kasvuaan.

Ruuan digitaalisen tilaamisen ja erilaisten kuljetuspalveluiden nousu on yksi viime vuosien suurista globaaleista ilmiöistä. Amerikassa 64 prosenttia ravintola-asiakkaista sanoo kuitenkin tilaavansa kuljetuksen mieluiten suoraan ravintolalta itseltään ja vain 18 prosenttia suosii mieluummin ulkopuolista kuljetuspalvelua. Niin sanotuille haamukeittiöille ei lupaa hyvää se, että 72 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa tilata ruokansa paikasta, jossa he voivat asioida myös itse.

Kuokkalan Kotipizzan Kai Korhonen kuljettaa.

Ruuan tilaamisesta kotiin on tullut viimeistään koronan aikana arkipäivää myös sadoilletuhansille suomalaisille perheille. Se on niin kätevää, ettei tavasta tulla luopumaan kriisin jälkeenkään. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, miten tilaaminen muuttaa ravintoloiden toimintaa ja esimerkiksi ravintolasaleja.

Pimp My Meal

Mietipä viimeksi kotioloissa syömääsi noutoannosta: söitkö pelkästään ravintolan sinulle valmistaman annoksen vai nautitko sen rinnalla vaikkapa itse valmistamasi salaatin tai kaupasta ostettua leipää? Lisäsitkö mausteita tai tuunasitko ruokaa jotenkin? Avasitko viinipullon?

Niin on tehnyt moni muukin. Samalla kun ravintolaruokaa syödään entistä enemmän kotona, yksi tulevaisuuden suurista ilmiöistä tulee olemaan ravintolaruuan muokkaaminen ja sen yhdistäminen kotiruokaan ja kotoa löytyviin tai muualta ostettuihin tarvikkeisiin.

Kanta-asiakkuudesta on hyötyä

Takavuosina ravintolan kanta-asiakkuus tarkoitti tutun portsarin kanssa juttelemista tai leimojen keräämistä korttiin. Nykyajan digitaaliset kanta-asiakasohjelmat yhdistävät portsarin tuttavallisuuden ja leimakortin edut, mutta menevät paljon pidemmälle. Ne tarjoavat asiakkaalle juuri hänelle kohdistettuja, aidosti hyödyllisiä etuja, ja usein myös kiinnostavaa tietoa tai tilanteeseen sopivaa viihdettä. Juuri tällaiseen suuntaan mekin haluamme kehittää Kotipizzan Kotijoukot-ohjelmaa.

Koronan aikana digitaalisten kanavien merkitys on luonnollisesti kasvanut. Parhaat kanta-asiakaspalvelut ovat kuitenkin osoittautuneet niin hyödyllisiksi ja viihdyttäviksi, etteivät asiakkaat halua luopua niistä jatkossakaan.

Entistä laadukkaampaa lohturuokaa

MaRan trendiraportin mukaan kaksi eniten suosiotaan kasvattanutta ravintola-annosta vuonna 2020 olivat burgerit ja pizza. Sama ilmiö on nähty muuallakin maailmassa: raskaina aikoina ihmiset haluavat syödä konstailematonta ruokaa, joka tuottaa hyvän mielen.

Samalla burgerilta ja pizzalta vaaditaan kuitenkin jatkuvasti enemmän. Burgerfanit hifistelevät erilaisia paistomenetelmiä, kun taas pizzan ystävät tutkivat erilaisia taikinoita ja uuneja. Tarjonnan määrän ja tason kohoaminen varmistavat sen, että burger- ja pizzatrendi jatkuu vielä pitkään.

En usko haamuihin

Viime päivinä on keskusteltu haamukeittiöiden eli dark kitchen -ilmiön noususta ravintolamaailmaan myös täällä Suomessa. Asiasta kirjoitti varsin ansioituneesti Ilkka Lavas City-lehdessä.

Dark kitchens on erityisen suosittu keskustelunaihe alalla tänä päivänä, useasti myös sijoituskohteiden kanssa tuskailevien riskirahoittajien uusi alusta. ”Dark” kuvastaa mielestäni sanana hyvin homman luonnetta. Hämärät keittiöt pikemminkin kuin haamukeittiöt tai pilvikeittiöt.

Yes we can

Tänään on pitkään odottamani päivä. Näen iltapäivällä Nordic Business Forum -tapahtumassa suuresti ihailemani Barack Obaman.

Tärkeimmät ruokatrendit 2017

Listasin edellisen kerran ruokatrendejä loppuvuodesta 2015. Kovin paljon vuodessa ei ole asiat ehtineet muuttua, vaan samat asiat ovat edelleen nousussa tai jo valtavirtaa. Esimerkiksi vastuullisesti tuotettua ruokaa ei voi pitää pelkästään trendinä, vaan se alkaa useimmilla olla jo vaatimus.

Mitkä sitten ovat tämän vuoden kuumimmat jutut?

Ennätykset on tehty rikottaviksi

Julkaisimme eilen Kotipizza-ketjun ennätykselliset huhtikuun myyntiluvut. Teimme koko ketjun historian kovimman myynnin ja rikoimme samalla edellisen ennätyksen viime heinäkuulta. Myimme pizzaa yli seitsemällä miljoonalla eurolla, mikä on aika upea juttu.

Olemme viime vuosina uudistaneet merkittävästi Kotipizzan brändiä. Suuri osa ravintoloistamme on jo raikkaan uuden ilmeen mukaisia. Olemme panostaneet entistä enemmän myös markkinointiin ja asiakkaidemme ymmärtämiseen.

Tosissaan mutta ei totisesti

Minulla oli kunnia olla Nasdaqin toimitusjohtajan Lauri Rosendahlin haastateltavana pari viikkoa sitten. Haastattelu kuvattiin Kotipizzan kaikkein pyhimmässä eli Kalasataman tuotekehityksessä, jossa koulutamme yrittäjiä, kehitämme tuotteita ja parannamme asiakaskokemusta.

Keskustelimme muun muassa siitä, miksi vastuullisuus on hyvää bisnestä ja miksi fast casual on niin suuri ruokatrendi. Ja pääsi Lauri tietenkin myös paistokoulutukseen.

Digitaalinen kosketus

Viime syksynä sain kunnian osallistua IBM:n BusinessConnect 2014 -tapahtumaan, jossa käsiteltiin monin eri tavoin älykkään teknologian tuloa työhön, liike-elämään ja vähän vapaa-aikaankin. Omassa puheenvuorossani kerroin Kotipizzan digitaalisista kosketuspisteistä, ja päivän päätteeksi pääsin vielä osallistumaan viihteelliseen keskusteluun älykkäästä teknologiasta arkipäivässä. Keskustelua johti André Noel Chaker ja keskustelua kävi kanssani todella karismaattinen ryhmä: Maija Vilkkumaa, Iina Kuustonen, Kalle Palander sekä MTV:n toimitusjohtaja Heikki Rotko.