Bruce Springsteenin kehuttu elämäkerta Born To Run ilmestyi jo puoli vuotta sitten, mutta minä sain sen luettua vasta pääsiäislomilla. Ja hyvä että sainkin, koska kaikki kirjan saamat kehut ovat täysin ansaittuja. Harvoin yksi kirja onnistuu kertomaan niin paljon elämästä, musiikista – ja työnteosta.
Minun sukupolvelleni Bruce Springsteen on yksi kaikkien aikojen suurimmista rocktähdistä. Brucen kaikkein legendaarisimmat levyt ilmestyivät jo montakymmentä vuotta sitten, mutta kyllä jokaista uutta Springsteen-levyä voi yhä odottaa mielenkiinnolla.
Ennen kaikkea live-esiintyjänä Bruce on yhä aivan maailmanluokkaa. Springsteen ja hänen uskollinen taustabändinsä E Street Band ovat jo eläkeiässä, mutta täyttävät yhä stadioneita ja vetävät yhä yli kolmetuntisia konsertteja, joissa ei säästellä hikeä ja energiaa.
Bruce on yhä Bruce sen vuoksi, että hän tekee yhä uskomattoman paljon työtä ollakseen Bruce. Born To Run -kirjaa lukiessa ymmärtää hyvin, miksi hänen lempinimensä on ”The Boss” eli ”Pomo”.
Näin vapun eli suomalaisen työn päivän alla onkin hyvä hetki kerrata, mitä Pomolta voi oppia työn tekemisestä ja yrittämisestä.
- Ole aito
Rocktähtenä oleminen on esiintymistä. Bruce Springsteenkin on kotioloissa ja perheensä parissa aivan erilainen ihminen kuin karjuessaan, hyppiessään ja hikoillessaan konserttilavalla. Ydin on kuitenkin sama.
Stadion-Bruce on ikään kuin liioiteltu ja vahvistettu versio koti-Brucesta. Born To Runissa Bruce kertoo, miten tuhannet keikat auttoivat häntä löytämään esiintyjä-minänsä ja olemaan lavalla oma itsensä.
Sama pätee meidän kaikkien työhön. Töissä täytyy usein hyödyntää erilaisia asioista omasta persoonasta kuin kotona lasten kanssa leikkiessä, mutta ytimen täytyy olla aito. Työssä – oli se sitten yrityksen johtamista, pizzan paistamista tai asiakaspalvelua – ei voi menestyä teeskentelemällä. Työkaverit, alaiset ja asiakkaat tunnistavat kyllä feikin siinä missä rockyleisökin.
- Pidä huolta asiakaskokemuksesta ja asiakas pitää huolta sinusta
”SHOW alkaa! Me siirrymme lavalle. Yleisö vaikuttaa pidättyvältä, salissa on vaivautunut tunnelma. Sen laukaiseminen on minun vastuullani. Yleisölle on tehtävä selväksi, että se on hallitusti sinun hyppysissäsi. Sinä autat ihmisiä tuntemaan olonsa kyllin turvalliseksi ja vapaaksi, jotta he lakkaavat pingottamasta, löytävät sen mitä ovat tulleet etsimään ja voivat olla sellaisia kuin haluavat täällä olla.”
Bruce Springsteen kertoo tuossa esiintyjän ja yleisön välisestä suhteesta. Aivan yhtä hyvin hän voisi kertoa mistä tahansa asiakaskokemuksesta. Juuri tuollainen on myös Kotipizza-yrittäjän rooli asiakaspalvelutilanteessa.
- Pidä huolta omistasi
Bruce Springsteen kokosi E Street Bandin jo yli neljäkymmentä vuotta sitten. Taukoja on pidetty, jäseniä on kuollut ja lähtenyt ja uusia on tullut tilalle, mutta bändin ydin on yhä sama. Se kertoo paljon Pomon ansioista pomona.
Bruce Springsteen on E Street Bandin kiistaton johtaja, joka tekee biisit ja näyttää tietä eteenpäin. Bändi on kuitenkin yhteisö, joka on täynnä suuria persoonallisuuksia. Pomo pitää huolen siitä, että kokonaisuus toimii ja että kaikki voivat panostaa täysillä omaan osuuteensa. Monella E Street Bandin jäsenellähän on pääduunin rinnalla myös menestyksekkäitä soolotöitä. Kitaristi Steve Van Zandt muistetaan jopa The Sopranos -sarjan Silvio Danten roolista.
Samanlainen yhdistelmä vapautta ja huolenpitoa kuuluu mielestäni jokaiseen menestyvään ja hyvinvoivaan työyhteisöön ja yritykseen.
On ehkä liioittelua verrata Kotipizzaa E Street Bandiin. Ei kuitenkaan ole sattumaa, että käännyin Brucen puoleen vuonna 2012 kun tulin vetämään ensimmäistä syysseminaariani Kotipizzan toimitusjohtajana. Halusin korostaa sitä, että Kotipizzan menestys vaatisi kaikkien ponnistuksia ja kaikista huolehtimista. Niinpä valitsin seminaarin tunnusmusiikiksi Pomon biisin We Take Care Of Our Own.
Pitäkää huolta toisistanne! Hyvää vappua!